Päivittäistavarakeskuksen tilaaman tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaisi viinit ruokakauppoihin. Mutta ääni muuttui kellossa, kun keskusteluun otettiin mukaan päihdeasiantuntijat. Kaupan ala jäi yksin puolustamaan ruokakauppaviinejä Porin SuomiAreenassa.
Lääkäriliiton, THL:n ja Suomen Alkoholijuomakauppa ry:n mukaan ajatus pelkistä viineistä ruokakaupoissa on lähtökohtaisesti valheellinen, sillä mukana tulisivat väkisinkin myös väkevät viinat ja muut viiniä vahvemmat juomat.
– Tuolloin meillä olisi nykyisen 370 Alkon sijaan potentiaalisesti 5000 myyntipistettä väkeville ja viineille. Ja väkeviä ruokakauppaan haluaisi vain 14 prosenttia suomalaisista, kommentoi Juha Mikkonen, terveyspolitiikan asiantuntija Lääkäriliitosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan tällaisella muutokselle ei olisi minkäänlaisia kansanterveydellisiä perusteita. Mikkosen mielestä alkoholin haitat on jo nykyään normalisoitu Suomessa niin, etteivät ne olisi korjattavissa.
– Alkoholi ei ole ihan tavanomainen hyödyke. Markkinat eivät ole kuin hammastahnassa ja vessapaperissa. Mitä enemmän alkoholia on saatavilla, sitä enemmän syntyy haittoja.
"Ihan oma vika, jos ei ehdi hakea viiniään Alkosta"
Myös A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoen mukaan päättäjien ei pitäisi keskittyä alkoholin saatavuuden lisäämiseen, vaan hoidon laadun ja määrän parantamiseen.
– Jos ei 12 tunnin aikana kykene viiniä monopolikaupasta hakemaan, ihan oma vika, Simojoki sutkautti.
Panelistien mukaan vaarana olisi myös Alkon kaatuminen, mistä Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto on jyrkästi eri mieltä.
– Alko on 90 vuotta toiminut monopoliasemassa ja järjestänyt toimintaansa. Olisi ihme, jos se ei pärjäisi kilpailussa.
"Suomalaiset ovat valistuneempia kuin ennen"
Luodon mukaan viinien tulo ruokakauppoihin ei suinkaan tarkoittaisi viinojen tuloa jokaiseen marketiin.
Luoto esittää vaihtoehdoksi erilaisia Keski-Euroopassa käytössä olevia lisenssijärjestelmiä, joiden avulla väkeviä saisi myydä. Muut asiantuntijat eivät usko lisenssijärjestelmän kaltaisen vaihtoehdon menestyvän Suomessa.
Myös Luodon mielestä yhteiskunnan tulisi laittaa enemmän rahaa alkoholista johtuvien ongelmien hoitoon, mutta hän silti uskoo vahvasti, että suomalaiset kuluttajat olisivat valmiita uuteen alkoholiuudistukseen.
Etenkin nuoret ovat nykyään hänen mukaan aiempia sukupolvia valistuneempia valitsemaan terveellisempiä tuotteita, ja alkoholittoman oluen kulutus on noussut selvästi.
– Edellisen uudistuksen (5,5 % vahvuiset ja myös viinapohjaiset juomat kauppoihin) jälkeen alkoholin kulutus on laskenut 10 prosentilla.
THL:n Pia Mäkelän mukaan alkoholikuolemissa nähtiin kuitenkin 160 henkilön kasvu uudistuksen jälkeen vuonna 2018.
Armotonta väistelyä ruokakaupassa
Keskustelussa suomalaisen alkoholipolitiikan vapauttamisesta ovat siis ikiaikainen taistelupari, kansanterveys sekä elinkeinoelämän intressit.
Elinkeinoelämä Kari Luodon johdolla näkisi viinien tulolla ruokakauppoihin lisää verotuloja, parempaa viinikulttuuria sekä kilpailuhaittojen (muun muassa alkoholin ulkomaantuonti) vähenemistä. Mutta Toni Vanhalalle ja muille päihdekuntoutujille ruokakaupassa käymisestä tulisi entistäkin karmeampaa.
– Ruokakaupassa on pakko käydä, ja etenkin toipumisvaiheen alussa oluthyllyjä on kierretty, ettei niihin törmäisi. Kyllä se lisäisi houkuttelevuutta, jos kaupoissa olisi esillä liian paljon alkoholia ja väkeviä. Päihdesairaudesta kärsivät miettisivät kaupassa, että saunaoluen sijaan voisi ottaa viinipullon.
Pia Mäkelä muistutti, kuinka laajaa keskustelua Suomessa tovi sitten käytiin ruokakaupoissa olevista peliautomaateista ja sen aiheuttamista haitoista peliongelmaisille. Alkoholin kanssa tilanne on täsmälleen sama päihdeongelmaisten kanssa.
– Haluavatko lapsiperheet, että ruokakaupat on kyllästetty alkoholilla, Mäkelä kysyy.
Suomen Alkoholijuomakauppa ry:n toiminnanjohtaja Susanna Heikkinen nosti puheenvuorossaan esille myös Alkon työntekijöiden ammattitaidon ja vastuullisuuden alkoholimyynnissä. Hänen mukaansa suomalainen viinikulttuuri ei kehittyisi, jos pullon saisi ruokakaupasta.
– Kaupassa jos kysyy kassalta, niin tiedetäänkö siellä, mitä viiniä tähän kalaan ottaisin.
"Tässä maassa on perusoikeus juoda itsensä hengiltä"
Juha Mikkonen ei nosta alkoholin haitoista esiin vakavasta alkoholismista kärsiviä suurkuluttajia, sillä suurin osa haitoista tapahtuu muun muassa onnettomuuksina "tavallisille" kansalaisille, jotka eivät välttämättä ole riippuvaisia.
– Tutun tuomarin mukaan 90 prosenttia hänen jutuistaan liittyy päihteisiin. Alkoholi kuormittaa poliisia ja terveydenhuoltoa.
Myös Simojoki muistuttaa, että muutokset Suomen alkoholin käytössä saadaan vaikuttamalla massaan, ei päihdesairaisiin. Samalla taktiikalla tupakointi Suomessa on saatu nitistettyä minimiin.
– Mutta tässä maassa on perusoikeus juoda itsensä hengiltä, ja Simojoki lisää, että alkoholin riskikäyttäjiä on suomalaisista yli joka kymmenes, eli 600 000.
– Jokainen alkoholiriippuvainen on aamulla kokenut olevansa kohtuukäyttäjä.
Toni Vanhala tietää omasta kokemuksestaan, että yksi vaikeimmista korjausliikkeistä on myöntää itselleen olevansa riippuvainen päihteistä.
– Se vaatii pitkäjänteistä työtä, mutta oikealla hoidolla sen kanssa pystyy elämään, nykyisin Tampereen A-Kilta ry:n puheenjohtajana toimiva Vanhala jatkaa.
Viini-kysymys on Troijan hevonen
Kun Päivittäistavarakaupan kyselyssä yli 50 prosenttia halusi viinit ruokakauppaan, SuomiAreenan keskustelun yleisöstä vain murto-osa nosti kätensä tätä kannattamaan – kuultuaan koko keskustelun.
– Haluaisitko viinit ruokakauppaan? Siitä kysyttäessä voi vastata, että "joo se olisi kiva idea". Mutta kun kuullaan argumentteja, se ei olekaan ihan niin. Se on vähän troijan hevonen, ja kun valistunut kuluttaja tutkii sen koko paketin, sitten ei ollakaan välttämättä sitä mieltä.
Asiantuntijat toivovat aiheesta laajaa keskustelua myös ennen tulevia eduskuntavaaleja, mutta niin, että viinit ruokakauppaan -kysymyksen sijaan kysytään myös viinasta ruokakaupoissa.
Katso koko keskustelu vielä tästä:
52:45
