Alkon hallintoneuvoston jäsenet olivat vahvasti äänessä, kun eduskunta aloitti keskustelun, voiko nelosolutta ja aitoa lonkeroa myydä ruokakaupoissa.
Nyt kannattaa pohtia etukäteen, ovatko monopolia suojelevat kansanedustajat jäävejä alkoholilakiuudistuksessa, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.
Yksitoista kansanedustajaa on mukana Alkon hallintoneuvostossa. Suurin osa heistä vastustaa tiukasti, että ruokakaupoissa saisi myydä 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia. Tämä asetelma ei ole aivan ongelmaton, sillä kansanedustajien jääviydestä käydään jatkuvaa keskustelua ja kädenvääntöä.
Alkoholiuudistusta käsittelee eduskunnassa ensin sosiaali- ja terveysvaliokunta, jonka useat jäsenet ovat myös Alkon hallintoneuvostossa. Esimerkiksi valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) sekä hallituksen esitystä eturintamassa kaatava hallituspuolue keskustan Pekka Puska.
MTV Uutisten kyselyssä (17.9.) prosenttirajan korotus 5,5:een sai melkoisen tyrmäyksen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 10 kansanedustajaa kannatti 4,7 prosenttia ja vain 4 kansandustajaa oli valmis nostamaan rajan 5,5 prosenttiin.
Toki on niin, että hallintoneuvoston jäsenyys ei tee kansanedustajasta automaattisesti Alkon asioiden ajajaa. Sari Sarkomaa (kok.) on kuuliaisesti hallituksen esityksen takana ja keskustan eduskuntaryhmää johtava Antti Kaikkonen on onnistunut tyylikkäästi taiteilemaan ja tasapainoilemaan omiensa joukossa.
Tähän soutamiseen ja huopaamiseen tulee lopullinen vastaus loppusyksystä, kun eduskunta äänestää alkoholilaista. Puntit ovat suurin piirtein tasan: tällä hetkellä 4,7 prosentin kannattajat ovat hieman niskan päällä.
Moni alan toimija uskoo, että ennemmin tai myöhemmin Suomen on liityttävä tässäkin asiassa Eurooppaan. Tämän takia voimistumassa on ajatus, että jos rajaksi jää nykyinen 4,7 prosenttia, koko torson alkoholiuudistuksen voi samalla kuopata kokonaan. Ja jatkot sitten joskus toiste.
Näppituntumalta arvioisin, että keskivertokansalaiselle on yksi hailee, myydäänkö ruokakaupassa kolmosta vai nelosta. Siinä mielessä jo puolitoista vuotta eduskunnassa velloneen keskustelun kuumat tunteet yllättävät.
Suurin osa meistä heiluu kahden vaiheilla, ja niin tekee muuten muutamat vihreiden kansanedustajatkin. Kaupunkiliberaaleista on kuoriutunut yllättävällä tavalla konservatiiveja alkoholipolitiikassa. Aaltoliike - ensin puolesta sitten vastaan - on herättänyt hämmästystä omienkin joukossa Kallion kuppiloissa.
Mutta Alkolle pieneltä kuulostava prosenttirajan muutos on kohtalokas kysymys. Se nimittäin nakertaisi viinamonopolin yhtä nurkkaa, ja siitä Alkon aseman näivettyminen alkaisi.
Lonkero on Alkon myydyin tuote ja sen siirtyminen ruokakauppoihin veisi Alkolta jopa lähes 100 miljoonan euron myyntitulot. Viime vuonna Original Long Drinkiä myytiin 3,2 miljoonaa litraa ja vahvempaa Strong-versiota 500 000 litraa. Lisäksi myydyimpien tuotteiden listalla on useita nelosolutmerkkejä.
Olen saanut keskustella monesti nelosoluesta Pekka Puskan kanssa ja hän on mitä virkistävintä juttuseuraa. Mutta yhteen kysymykseen en saa häneltäkään selkeää vastausta. Voisiko olla jotain hyvää siinä, jos ihmiset hakisivat oluensa, siiderinsä ja lonkeronsa Alkon sijasta ruokakaupasta? Ohjaisiko se kulutusta miedompien suuntaan, jäisikö alkoreissun perjantaipullo ostamatta?
Vastatkaa, ken osaa.