Kysely: Enemmistö suomalaisista haluaa miedot viinit ruokakauppojen hyllyille – "Tätä keskustelua on käyty jo vuodesta 1995"

Eri mieltä on 23 prosenttia ja kantaansa ei osaa arvioida 12 prosenttia vastaajista. Vastanneiden puoluekannan mukaan eniten asialle löytyy kannatusta perussuomalaisia sekä kokoomusta äänestävien keskuudesta.

Viime vuoden joulukuussa toteutetun kyselyn kohderyhmänä olivat 18-79–vuotiaat suomalaiset. Vastaajia oli yhteensä 1 152.

PTY on teetättänyt useita tutkimuksia viimeisen vuoden sisällä liittyen viinien mahdolliseen myymiseen päivittäistavarakaupoissa. 

Edellisen kerran tuloksista kerrottiin viime heinäkuussa ja niin ikään viime vuoden alkupuoliskolla helmikuussa.

Lue myös: Enemmistö suomalaisista haluaisi viinit ruokakauppoihin

Tuoreimmassa kyselyssä tulokset noudattavat suunnilleen edeltäjiensä linjaa: Kaksi kolmesta kuluttajasta toivoo viinejä ruokakauppaan ja suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä.

PTYn toimitusjohtaja Kari Luodon mukaan ruoka ja viini kuuluvat olennaisesti yhteen ja asiaa halutaan muun muassa siksi pitää aktiivisesti esillä.

– Tätä keskustelua on käyty jo vuodesta 1995 lähtien, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Silloin jo puhuttiin tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta ja siitä, että tällaiset monopolit eivät kuulu tähän maailmaan, Luoto kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Iso potentiaalinen markkina jaettavaksi

PTY:ssä ollaan hyvin perillä siitä, että mietojen viinien tuominen kauppojen hyllyille tarkoittaisi kaupoille merkittävää lisämyyntiä. Kaupat saisivat Luodon mukaan karkeasti noin puolet viinimarkkinoiden rahallisesta arvosta, eli noin 350 miljoonaa euroa vuositasolla. 

– Koko viinin markkina on Suomessa ehkä noin 600–700 miljoona euroa ja siitä iso osa tulisi myös kauppaan.

Luoto uskoo, että Alko voisi kaikesta huolimatta edelleen toimia, vaikka viinien myyntiä vapautettaisiinkin.

– Olemme esittäneet vaihtoehtoja, että Alko voisi toimia nimenomaan erikoismyymälänä, jolloin heillä varmasti olisi osana myös sanansa sanottavana ja osa myynnistä tapahtuisi siellä.

Kansanterveydelliset vaikutukset

Vuonna 2018 astui voimaan uusi alkoholilaki, jonka myötä kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla on saanut myydä vahvoja oluita ja enintään 5,5 % alkoholijuomia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan uudistuksen jälkeen vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin vaivoihin kuoli vuositasolla noin 160 henkilöä enemmän kuin lakimuutosta edeltävänä vuonna.

Vuonna 2021 alkoholikuolleisuus kääntyikin laskuun ja kuolleita oli kaikkiaan noin 1 650.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus vuonna 2021 oli 9 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.

– THL sanoi edellisen [alkoholi] uudistuksen edellä, että alkoholin kokonaiskulutus ja haitat kulkevat käsi kädessä. Nyt me olemme nähneet, että se kulutus on laskenut, eli myös niiden haittojen pitäisi laskea, Luoto arvioi.

Vaikuttaako puoluekanta?

PTYn tutkimuksessa kysyttiin taustatietona myös, että minkä puolueen edustajaa vastaaja äänestäisi tulevissa eduskuntavaaleissa.

Vaikuttaa siltä, että viinien tuomiselle ruokakauppoihin löytyy kannatusta lähes jokaisesta puoluekentän nurkasta.

Etenkin iso osa kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjistä on sitä mieltä, että hyvä idea olisi tuoda viinit kauppoihin.

– Ehkä merkillepantaavaa oli se, että kaikkien muiden puolueiden, paitsi kristillisdemokraattien kannattajista, enemmistö kannatti viinien tuomista ruokakauppaan.

– Yleisesti kuluttajien tahto ostaa viinejä ruokakaupasta on voimistunut, Luoto toteaa.

Katso alla olevalta videolta koko Viiden jälkeen -ohjelman keskustelu, jossa kuullaan mm. kieltolaista Ihan vaan lääkkeeksi -tietokirjan hiljattain kirjoittaneen historiantutkija Jari Hanskin mietteitä kieltolain vaikutuksista nykyiseen alkoholikeskusteluun.