Maastohiihdon olympialadut kumpuilevat Pekingissä korkeammalla (noin 1700 metrissä) merenpinnasta kuin kertaakaan sitten vuoden 2002 Salt Lake Cityn (n. 1700) talvikisojen. Asiantuntijat uskovat, että norjalaisten valmistautuminen kisoihin ei ole ollut optimaalista – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
LUE MYÖS: Marko Anttila avautuu eristyshotellin oloista Pekingistä: "Se on väärin"
LUE MYÖS: Olympiaurheilija sai järkyttävät vammat kisarinteessä – julkaisi kuvan sairaalavuoteeltaan: "Annoin itsestäni kaiken, ja ehkä jopa liikaa"
Norjalaiset olivat Therese Johaugia lukuun ottamatta suurissa vaikeuksissa sekä naisten että miesten yhdistelmäkilpailussa.
Naisissa toiseksi paras norjalainen oli 18:nneksi sijoittunut Helene Marie Fossesholm, joka hävisi 15 kilometrin matkalla ylivoimaiseen voittoon hiihtäneelle Johaugille yli kolme ja puoli minuuttia. Kolmossijakin karkasi Fossesholmilta yli kolmen minuutin päähän.
Miehissä kyyti oli kylmää koko norjalaisnelikolle. Hans Christer Holund oli neljännellä sijallaan paras norjalainen, mutta voiton vienyt Aleksandr Bolshunov oli 30 kilometrillä kaksi ja puoli minuuttia nopeampi. Viidenneksi sijoittunut Pål Golberg hävisi venäläiselle lähes kolme minuuttia, sijalle 40 romahtanut Johannes Hösflot Kläbo yli yhdeksän minuuttia. Sjur Röthe ei hiihtänyt edes maaliin saakka.
Neljä vuotta sitten Pyeongchangissa Norjan miehet veivät yhdistelmäkilpailussa kolmoisvoiton. Toisaalta kahdeksan vuotta sitten Sotshissa, jossa kilpailtiin Pekingin tavoin suhteellisen korkealla (1400–1500 metrissä), paras norjalainen oli kolmas ja kolme muuta jäivät 20. sijan tuntumaan.
Norjan yleisradioyhtiö NRK:n asiantuntijana toimiva Fredrik Aukland uskoo, että norjalaisten ongelmat johtuvat pohjimmiltaan siitä, että he ovat viime vuosina harjoitelleet yhä vähemmän korkealla. Auklandin mukaan suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen korkean paikan harjoittelu on meneillään olevissa olympialaisissa menestyksen kannalta "ratkaiseva tekijä".
Rajun latuprofiilin myötä korkean ilmanalan kokonaisvaikutus on Pekingissä rajumpi kuin mihin urheilijat ovat tottuneet,
– On totta, että monet norjalaishiihtäjät ovat olleet tällä kaudella paljon korkealla, mutta saadakseen korkean paikan harjoittelusta kaiken hyödyn irti sitä on priorisoitava pitkällä tähtäimellä, useiden vuosien ajan. Norjan maajoukkue ei ole tehnyt niin, Aukland sanoo Aftenpostenin mukaan.
Kritiikistään huolimatta Aukland toki muistuttaa, ettei norjalaisten valmistautuminen Pekingiin ollut muutenkaan ihanteellista, kun harjoitusleirillä ilmi tulleiden koronatartuntojen takia urheilijat joutuivat viettämään ennen kisoja enemmän aikaa merenpinnan tasolla kuin oli alun perin suunniteltu.
Isoa kuvaa tämä ei kuitenkaan muuta miksikään.
– Olen aina uskonut siihen, että maajoukkueen tulisi priorisoida korkealla harjoittelua, kun arvokisat järjestetään korkealla. En ymmärrä mallia, jossa korkealla harjoittelua vähennetään.
Aukland uskoo, että norjalaiset voivat kyllä menestyä tämän päivän sprintissä, mutta normaalimatkojen osalta hän on hyvin skeptinen.
Muiden norjalaisten tavoin Aukland toivoo, että Pyeongchangissa yhdistelmäkilpailun olympiakultaa voittanut Simen Hegstad Krüger pääsisi matkustamaan Pekingiin mahdollisimman pian Italian Seiser Almista. Koronatartunnan saaneen Krügerin pitää saada neljä negatiivista testitulosta ennen kuin voi matkustaa Pekingiin.
Krügeriä pidetään Norjan mieshiihtäjistä parhaimpana sopeutumaan korkean ilmanalan vaatimuksiin.
Johaugin ylivoimaan naisissa on Auklandin mukaan olemassa selkeä syy. Aukland on itsekin valmentanut Johaugia takavuosina.
– Hän on hoitanut homman. Hän on ollut vuosien mittaan paljon korkealla, ja se on menestysresepti korkealla käytäviin kisoihin, joissa ladut ovat raskaita ja lumi kuivaa.
Kollegat komppaavat
Aukland ei ole kritiikkinsä kanssa yksin. Niin ikään NRK:n asiantuntijana toimiva Torgeir Björn yhtyy kollegansa näkemykseen.
Aftenpostenin mukaan Björn ihmetteli jo viime elokuussa, mikseivät useammat norjalaishiihtäjät harjoitelleet olympialaisia varten enemmän korkealla.
– Jos urheilija ei ole sairas, loukkaantunut tai sellaisessa elämäntilanteessa, ettei voi viettää korkealla pitkiä ajanjaksoja, miksi he eivät toimi sen mukaan, minkä kokemus on osoittanut parhaaksi – niin kuin Therese tekee? Björn sanoi tuolloin.
Keskustelua maajoukkueen harjoitusohjelmasta käytiin Norjassa pitkin syksyä, ja yksi valitun linjan ihmettelijöistä oli 13-kertainen maailmanmestari Petter Northug, joka ei ymmärtänyt, miksi naiset ja sprintterit harjoittelivat korkealla mutta normaalimatkojen miehet eivät. Northug itse vannoi urheilu-urallaan korkean paikan harjoittelun nimiin.
Auklandin, Björnin ja Northugin lisäksi ihmettelijöiden kuoroon liittyi viikonloppuna myös Martin Johnsrud Sundby.
– Ensimmäisen matkan perusteella korkean paikan harjoittelu näyttää sujuneen Venäjän kannalta ihanteellisesti, Sundby sanoi Aftenpostenin mukaan.
Sundby nosti taustaksi esiin omat kokemuksensa Sotshin kisoista, jotka siis käytiin suhteellisen korkealla, mutta kuitenkin alempana kuin Pekingin kisat.
– Lähdin kisoihin sellaisella latauksella, joka teki minut ensimmäisen matkan jälkeen epävarmaksi. Kyse oli siitä, uskaltaako itseään rääkätä korkealla. Norjassa on tapana, että tämän kanssa ollaan vähän varovaisia, ja kaduin Sotshiin saapuessani sitä, etten ollut uskaltanut tehdä sitä aiemmin. En tunnistanut sitä tunnetta, joka tuli sen myötä, kun alkoi painaa kunnolla.
"Kukaan ei huomaa korkeutta"
Norjan maajoukkuevalmentaja Eirik Myhr Nossum ei täysin osta kritiikkiä esimerkiksi siitä, että Kläbo olisi romahtanut yhdistelmäkilpailussa, koska on harjoitellut viime vuosina liian vähän korkealla. Kläbo vähensi korkean paikan harjoittelua vuonna 2018, mutta kertoi kaksi vuotta myöhemmin lisäävänsä sitä taas harjoitusohjelmaansa.
– En usko, että korkean paikan harjoittelua on ollut liian vähän. Muuten olisi outoa, että hän oli vähän aikaa sitten Davosissa toinen (15 kilometrin vapaalla). Ja sen jälkeen hän on harjoitellut lisää korkealla.
– Kukaan ei huomaa korkeutta täällä. Urheilijat huomasivat sen paremmin Seiser Almissa (1800 metrin korkeudella). Tästä paikasta tekee raskaan kaikkien asioiden yhdistelmä.
Auklandin mukaan Davosin ja Pekingin tuloksia ei voi verrata keskenään, sillä rasitus Pekingissä on täysin eri luokkaa kuin 100–150 metriä alempana Alpeilla.
– Se on ihan eri asia, ja rataprofiili on erilainen.