Mikä on sopimuksen tausta?
Lissabonin sopimus on EU:n uusi perussopimus, joka pyrkii parantamaan Euroopan unionin toiminnan tehokkuutta, demokraattisuutta ja sen ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä.
Sopimus allekirjoitettiin Lissabonissa 13. joulukuuta 2007. Sen piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan tulla voimaan tänä vuonna, mutta Irlanti hylkäsi lain kansanäänestyksessä viime vuoden kesäkuussa. Maa äänestää laista toiseen kertaan tänään.
Miksi Irlannin äänestys on merkittävä?
Sopimus on ratifioitava kaikissa EU:n jäsenmaissa, jotta se voisi tulla voimaan. Lähes kaikissa jäsenmaissa sopimuksen ratifioinnista päättää parlamentti. Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen kesäkuussa 2008 äänin 151-27.
Sopimus on hyväksytty 26 jäsenmaan parlamentissa. Näistä Puolassa ja Tšekissä ratifiointia ei ole vielä saatettu loppuun, sillä presidentin allekirjoitus puuttuu. Puolan ja Tšekin vastahakoiset presidentit ovat ilmoittaneet odottavansa, kuinka sopimuksen käy Irlannin toisessa kansanäänestyksessä.
Jos Irlanti äänestää kyllä Lissabonin sopimukselle, voisi se tulla voimaan mahdollisesti jo vuodenvaihteessa. Tämä sinetöidään vasta, kun kaikki maat ovat hyväksyneet sopimuksen lopullisesti.
Mitä vaikutuksia uudella sopimuksella olisi?
Sopimuksen voimaantulon myötä EU:ssa alettaisiin tehdä enemmän määräenemmistöpäätöksiä. Tosin Irlanti ja Britannia neuvottelivat itselleen oikeuden jättäytyä enemmistöpäätösten ulkopuolelle oikeus- ja sisäasioissa.
Lissabonin sopimus vahvistaisi Euroopan parlamentin valtaa sekä mahdollistaisi kansallisten parlamenttien osallistumisen EU:n päätöksentekoon. Sopimuksella halutaan yksinkertaistaa ja tehostaa EU:n poliittista päätöksen tekoa. Se myös selkeyttäisi sitä, kuka EU:ta edustaa kansainvälisillä kentillä.
Lissabonin sopimukseen sisältyy myös ensimmäistä kertaa perusoikeuskirja, joka sinetöi kansalaisten oikeudet EU:n järjestelmässä. Muutenkin kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa EU:n toimintaan halutaan parantaa.
Mitä sopimus toisi Suomelle?
Kaikki sopimuksessa mainitut asiat ovat Suomelle tärkeitä, koska Suomi on mukana järjestelmässä. Erityisesti kansalaisvaikuttamiseen liittyvien kohtien toivotaan nostavan EU-kiinnostusta ja -tietoisuutta suomalaisten keskuudessa.
Mitä jos Irlanti äänestää uudelleen ei?
Jos Irlannissa äänestyksen lopputulos on toistamiseen Lissabon-kielteinen, tarkoittaa se neuvotteluiden jatkumista. Jäsenmaat kokoontuvat pohtimaan, mitä on tehtävissä ja voidaanko sopimusta muuttaa vielä johonkin suuntaan. Voi myös olla, että hanke raukeaa ja EU jatkaa toimintaa nykyisen järjestelmän pohjalta, ilman uudistuksia.
Miten sopimus vaikuttaisi komissaareihin?
Alkuperäisen sopimuksen mukaan komissaarin salkuista tulisi kiertäviä jäsenmaiden kesken. Irlantia varten lisättiin kuitenkin liite, jossa luvataan yksi komissaari kutakin jäsenmaata kohden. Komissaarit jakautuvat äänioikeudellisiin ja äänioikeudettomiin komissaareihin.
Komissaarien riippumattomuutta kotimaistaan vahvistetaan muun muassa siten, että jäsenmaat eivät saa enää nimittää itse omaa komissaariaan, vaan komission puheenjohtajaksi valittu henkilö nimittää muut komission jäsenet jäsenmaan ehdottamista kolmesta ehdokkaasta.
Miten käy EU:n presidentin?
Euroopan neuvosto saa Lissabonin sopimuksen mukaan pysyvän puheenjohtajan eli EU:n presidentin. Lissabonin sopimus tuo EU:lle myös ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, niin sanotun EU:n ulkoministerin, joka vastaisi EU:n ulkosuhteista ja edustaisi EU:ta.
Miten Irlannin uusintaäänestys on otettu vastaan?
Irlannin toinen äänestys on herättänyt kritiikkiä siitä, äänestyttääkö EU asioita aina uudestaan, kunnes äänestystulos on mieluinen.
Vastaavalla tavalla Nizzan sopimuksesta äänestettiin Irlannissa kahteen kertaan, kun kansanäänestystulos oli ensimmäisessä äänestyksessä kielteinen.
Vastaukset pohjautuvat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Teija Tiilikaisen haastatteluun sekä EU-tietosivujen tietoihin ja Wikipediaan.
(MTV3)