Valtiovarainministeriö on laskenut hieman arviotaan Suomen talouskasvusta tänä ja ensi vuonna. Ministeriön mukaan myös työllisyyden kasvu tulee hidastumaan.
Ministeriö ennakoi talouskatsauksessaan tälle vuodelle 1,5 prosentin ja ensi vuodelle tasan 1,0 prosentin kasvulukuja.
Katsaus on ensimmäinen sitten hallituksen budjettiriihen, joten nyt laskelmissa on voitu ottaa huomioon se, mihin Antti Rinteen (sd.) hallituksen politiikka Suomen taloutta vie.
Kesäkuussa ministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja vuonna 2020 1,2 prosenttia. Tämän jälkeen esimerkiksi kauppasodat ovat kurittaneet koko Euroopan ja etenkin Suomelle tärkeän Saksan taloutta.
– Talouskasvu näyttää edelleen myönteiseltä, huolimatta kaikista niistä negatiivisista uutisista, joita olemme saaneet kansainvälisestä taloudesta, finanssineuvos Jukka Railavo kommentoi.
"Työllisyyden kasvu hidastuu"
Talouskasvun hidastuessa myös työllisyyden kasvu tulee valtiovarainministeriön arvioiden mukaan hidastumaan.
Tämä on poliittisesti vaikea asia Rinteen hallitukselle, joka on satsannut huomattavasti sen varaan, että työllisyysastetta saadaan nostettua hallituskauden aikana huomattavasti.
Työllisyysasteen arvioidaan käyvän vuosina 2021 ja 2022 73,4 prosentissa, mutta laskevan sitten vuonna 2023 – nykyisen hallituskauden loppuessa – 73,1 prosenttiin.
Rinteen hallitus on tähdännyt siihen, että työllisyysaste on 75 prosenttia vuoden 2023 loppuun mennessä.
– Kun katsoo näitä ennustelukuja, tähän mennessä sovituin toimin näihin lukuihin [75 prosenttiin] ei päästä, ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä arvioi.
Työikäisten väheneminen nostamassa työllisyysastetta
Työllisyysaste tulee vielä lähivuosina Spolanderin nousemaan jo siitä syystä, että vaikka työllisten määrä ei juuri nousisikaan, työikäisen väestön määrä supistuu, ja näin ollen työllisyysaste nousee.
Spolander latasi valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa odotuksia esimerkiksi alkaneelle työmarkkinakierrokselle.
– Työllisyyden ennustettua nopeampi nousu ei ole mahdollinen ilman ennustettua nopeampaa talouden kasvua, Spolander mietti.
Hallituksen asettaman 75 prosentin tavoitteen saavuttaminen ei toki ole täysin mahdotonta, mutta oletettavasti se vaatisi hallitukselta vahvoja lisätoimia työllisyyden eteen.
– Onhan työkalupakissa vielä aika paljon erilaisia kohteita, mitä voisi käyttää, Spolander pohti mainiten esimerkiksi verotukselliset keinot, sosiaaliturvan uudistuksen sekä asuntomarkkinoiden sääntelyn.