Harva meistä haikailee kotiinsa lisää tavaraa. Olemassa olevistakin on vaikeaa luopua: säästämme muovikannet ja kiinnymme kippoihin, vaikka vähemmälläkin pärjäisi.
Karsimisen ei tarvitsisi olla vaikeaa. Sen kun ottaa pieneksi käyneen paidan ja käyttämättömäksi jääneen joogamaton ja heittää ne kierrätyskassiin, noin. Valmis.
Paitsi, ettei siivoaminen koskaan suju niin kuin kuvitelmissa.
Tosielämässä karsiminen on rankkaa. Kun olisi aika luopua liian pienistä farkuista ja vanhasta televisiosta, alamme kernaasti perustella itsellemme, miksi niitä ei voi heittää pois. Yhtäkkiä olemmekin valtavan kiintyneitä muovikippoihin, joita on kaapissa kymmenittäin.
– Yksi syy on "tätähän voi vielä tarvita". On epävarmuutta, varautumisen tarvetta, ammattijärjestäjä Ilana Aalto kuvailee.
– Maailmakin tällä hetkellä ruokkii tunnetta siitä, että kannattaako vanhoista piuhoistakaan nyt luopua, vaikken oikeastaan tiedä, mihin laitteeseen ne edes sopivat? Entä, jos kuitenkin tulee joku tilanne ja kaupasta ei saa johtoja?
Koronapandemian aikainen vessapaperihamstraus on polttanut merkkinsä moniin mieliin. Lisäksi useimmat kotiin kannetut tavarat ovat maksaneet rahaa. Kun rakkaasta tulee turhake, siihen kulutettu summa alkaa tuntua merkittävältä.
– Jos on vaikkapa myynyt lapsen luistimet ja heti seuraavalla viikolla serkku olisi tarvinnut niitä, se lisää epävarmuutta. Moni ajattelee tavaroita taloudellisena resurssina, jonka menettää, jos sen vaikkapa antaa eteenpäin. Menee rahaa, jos pitääkin hankkia uusi tavara poistetun tilalle, Aalto sanoo.
Lue myös: Yksi monipuolisimmista siivousvälineistä löytyy kaupan maustehyllystä – joko tiesit nämä niksit?
Puheet tavaroiden arvosta ovat linssiin viilaamista
Jos kouluaikaiset vaatteensa vie kirpputorille, niiden hintalappuun saattaa livahtaa ekstranolla. Mieli keksii syitä sille, miksi juuri se oma pusero on muita parempi: siis tämähän on jo vintagea, alle satasella en luovu.
Monet puheet tavaroiden arvosta ovat kuitenkin lievää linssiin viilaamista. Ihminen valehtelee itselleen, että tuote oli uutena niin arvokas, ettei sitä kannata ainakaan lahjoittaa – vähintään se pitäisi myydä, ja samaan rahaan kuin ostaessa!
– Monesti vanhat tavaramme eivät kuitenkaan ole kovin arvokkaita, ja niiden arvo myös vähenee säilytyksessä. Muoti tai elektroniikka vanhenee valtavaa vauhtia, jolloin hinta yleensä laskee, eikä se varastoidessa nouse, Aalto muistuttaa.
Lue myös: Yhdellä virheellä pahennat tilannetta, jos viemäri menee tukkoon – "Ei missään nimessä saa..."
Ei ole pakko luopua: "Eivät muistoesineet yläkaapissa muodosta mitään ongelmaa"
Ei ole mitenkään tavatonta, että reikäiseksi nuhjattu villapaita tai äidiltä peritty naarmuinen astiasto tuntuvat tärkeiltä. Meihin on sisäänrakennettu ominaisuus kiintyä. Ihmisten lisäksi osaamme kuitenkin ihastua myös paikkoihin, asuinalueisiin – esineisiin.
Se aiheuttaa nykyasujalle ongelmia: kaapit ovat täynnä, mutta mitä raaskisi panna pois?
– Tavaran nostattamat tunteet voivat tuottaa monenlaisia olotiloja: tuntuu, että suorastaan heittää oman lapsensa roskiin eikä arvosta häntä, jos heittää yhden hänen sadasta piirustuksestaan pois. Tai on saanut lahjaksi jotain ja tuntuu, että loukkaa antajaa, jos pistää tavaran eteenpäin. Voi myös pelätä, että unohtaa esimerkiksi tilanteen tai ihmisen, jos laittaa tavaran pois, Aalto sanoo.
Lue myös: Ammattijärjestäjä vinkkaa, mistä tavaramäärän karsiminen kannattaa aloittaa: "Se on ehkä se jutun juoni"
Siksi hän ei pakottaisikaan ketään luopumaan mistään. Ei rakkaasta lapsuusnallesta ole pakko ottaa muistovalokuvaa ja heivata sitä sitten roskikseen, vaikka lelu olisi miten kulunut.
– Näitä täytyy miettiä tapauskohtaisesti. Tässä on myös aste-eroja: jos nurkat täyttyvät tavarasta, koska siitä on niin vaikeaa luopua, sehän on aivan eri asia kuin jos on yksi yläkaappi vaatekomerossa ja siellä on muistoesineitä, joita on vaikeaa käydä läpi, Aalto sanoo.
Jos nuoruuden päiväkirjat vievät yhden hyllyn kaapista, Aalto sanoisi: anna viedä. Kaikkea ei tarvitse poistaa.
– Eivät muistoesineet yläkaapissa muodosta mitään ongelmaa. Se on niin pieni määrä. Joskus ihmiselle tulee suhteettomuudentaju, kun hän lähtee järjestämään kotia. Tuntuu, että kaikki pitäisi käydä läpi. Ei tarvitse, Aalto sanoo.
– Voi miettiä, onko tavarasta arjelle haittaa. Jos ei ole, sen voi antaa olla. Ei tavaraa ole pakko vähentää periaatteellisista syistä.
Lue myös: Tee tämä kodin pikasiivous, kun aika on kortilla – Marttojen asiantuntija neuvoo: "Kannattaa huolehtia siitä, että..."
Lue myös: Ääriminimalisti Sari Simoska katkaisi yksiöstään sähköt ja muuttaa metsään: "Ihmiset ovat sitä mieltä, että tässä ei ole mitään järkeä"
Katso myös: Miksi kotona ei kannata siivota liikaa?
6:59
Ylipuunaaminen ei aina kannata.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittainen lähde: Ilana Aalto: Vartin voima, 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseksi (Atena, 2024)