Ahdistaako kodin tavarapaljous? Viiden jälkeen -ohjelmassa keskusteltiin siitä, miten tavaramäärää kannattaa lähteä karsimaan ja mitkä merkit paljastavat hamstrauksen muuttuneen sairaalloiseksi.
Ammattijärjestäjä Sonja Saloriutan kodissa asiat ovat hyvässä järjestyksessä, kuten titteli antaa odottaa. Saloriutan tavoitteena on pitää tavaramäärä pienenä ja pitää esillä vain sellaisia kapineita, joita arjessa tarvitsee päivittäin.
Tilan raivaaminen olennaiselle ei ole vain viime vuosina pinnalla ollutta minimalismifilosofiaa vaan myös käytännön kysymys. Kenkiin hukkuvasta eteisestä on vaikeaa löytää etsimäänsä. Kirjoja tursuavan hyllyn takariviin tavarat unohtuvat.
– Jokaisella hyllyllä pitäisi olla 25 prosenttia tyhjää tilaa, Saloriutta vinkkasi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Katso yllä olevalta videolta, miltä ammattijärjestäjän kodissa näyttää!
Luovu tavarasta vähitellen
Kun mitta kodin tavarapaljouteen täyttyy, suosittelee Saloriutta aloittamaan raivauksen asteittain eikä mistään tunnepitoisesta, kuten valokuvista.
– Luopumista voi harjoitella vaikka ihan kylpyhuoneen peilikaapista. Tyhjentää sen kokonaan ja katsoo, mitä siellä on ja heittää kaikki vanhat rasvat ja putelit roskikseen.
Seuraavaksi voi siirtyä keittiöön ja käydä kaapit läpi yksi kerrallaan miettien niiden sisällön tarpeellisuutta. Jos esimerkiksi perheessä on kolme ihmistä eikä vieraita hirveästi käy, tarvitaanko arjessa astioita kahdellekymmenelle ihmiselle vai voisiko lautasia tarpeen vaatiessa vaikka lainata?
Vähitellen tavaroita alkaa kadota hyllyistä ja kaapeista kuin itsestään.
Jos luopuminen tuntuu haastavalta, suosittelee Saloriutta tekemään ajatusharjoituksen: mikäli koskaan ei heitä mitään pois uuden tieltä, millainen tavaratilanne on viiden vuoden päästä?
Lue myös: Asunnon myyjä, muista ainakin nämä paikat siivotessasi – asiantuntijat vinkkaavat: "Vaikuttaa ostajan mielikuvaan siitä, minkä arvoinen asunto on"
Pakonomainen hamstraus
Tavarapaljous on myös paloturvallisuusriski. Kuvituskuva.
Tavaroiden hamstraaminen voi muodostua jopa sairaudeksi. Pakonomainen keräily on sukua pakko-oireiselle häiriölle, kertoi Viiden jälkeen -ohjelman haastattelema psykiatri Jyrki Korkeila.
– Se näkyy esimerkiksi siinä, että koti on niin täynnä tavaraa, että siellä ei pysty liikkumaan, tai asianomainen henkilö on kerännyt sellaisia tarvikkeita, joita hän ei mitenkään tarvitse. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että yli 70-vuotias yksinasuja ostaa vauvanvaippoja.
Pakonomaisesti tavaraa keräilevän tupaten täysi asunto voi haista naapuriin asti. Hygieniaongelmien lisäksi hamstraus vahingoittaa asuntoa sekä haittaa paloturvallisuutta.
Ulkopuolisen on vaikea puuttua hamstraukseen paitsi siivousapua tarjoamalla. Jos keräilijä on ikäihminen, suosittelee Korkeila ottamaan suoraan yhteyttä lääkäriin – käytöksen taustalla kun voi olla muistisairaus.
7:39
Mitä tehdä sukulaisten antamille turhille lahjoille? Entä kuinka ammattijärjestäjä pärjää muutamilla kengillä? Katso koko keskustelu videolta.