Valtion ensi vuoden budjettiluvut täsmentyvät tänään, kun valtiovarainministeriö julkaisee ensi vuoden budjettiehdotuksensa.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitteli eilen ensi vuoden budjetin tulevia linjoja. Ministeriön sisäisissä neuvotteluissa koottu ehdotus on 7,0 miljardia euroa alijäämäinen, ja sen loppusumma on 61,6 miljardia euroa.
Vaikka tulevana vuonna mennään runsaasti pakkasen puolelle, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Lindtmanin mukaan toimenpiteet ovat välttämättömiä.
– Totta kai nämä luvut ovat isoja, mutta ehkä vielä enemmän hirvittäisi se velka, joka aiheutuisi siitä, jos nyt ei taloutta tuettaisi, Lindtman kommentoi Uutisaamussa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Kai Mykkäsen mukaan eduskunta ei kuitenkaan voi hyväksyä budjettia sellaisenaan.
– Tästä puuttuvat kokonaan ne tulotoimet. Hallitusohjelmakin lähtee siitä, ettei pysyviä hallitusohjelman mukaisia menolisäyksiä tehdä, ennen kuin samalla on päätetty pysyvistä tuloja tuovista – siis työpaikkoja tuovista toimista, Mykkänen kuvaili.
Lue myös: MTV sai ennusteet, toinen korona-aalto vyöryy Suomeen – näin eri rajoitustoimet vaikuttavat taudin etenemiseen: "Kaikki skenaariot ennustavat sitä, että jotakin on pakko tehdä"
Toiseen aaltoon ei ole varaa
Lindtmanin ja Mykkäsen mukaan lähikuukausien tärkeintä talouspolitikkaa on se, miten koronapandemia saadaan kuriin.
Mykkänen ihmetteli Uutisaamussa erityisesti koronavirustestauksen viimeaikaista ruuhkautumista.
– Nyt on viimeinen hetki saada nämä asiat kuntoon. Ymmärrän, että ensimmäisellä kerralla huhtikuussa kaikki oli uutta. Minusta tässä on nyt yllättäväkin kaaos päällä.
Lindtmanin mukaan taudin leviämistä on rajoitettava ilman, että rajoitustoimenpiteet haittaavat kohtuuttomasti taloutta.
Myös hallituspoliitikon mukaan avainasemassa on nyt testauskapasiteetin nostaminen koko Suomessa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja rohkaisikin kuntia ja kaupunkeja nostamaan testausmääriään, jotta testijonoja saataisiin purettua.
– Tämä ei tule jäämään hallituksen puolelta rahasta kiinni. Nyt terveisiä sinne kunnille ja sairaanhoitopiireille, jos sitä huolta on.
Lue myös: Markus jonotti koronatestiin pääsyä tunteja tunkkaisessa tilassa kymmenien oireisten kanssa – terveysjohtaja: Varauduimme, mutta testauskysynnän moninkertaistuminen yllätti täysin
Varasuunnitelmaa ei haluta ottaa käyttöön
Suomessa on todettu uusia koronavirustartuntoja viimeisen seitsemän päivän aikana 130. Koronavirustartuntojen lukumäärät ovat olleet nousussa myös muualla Euroopassa.
Lindtmanin mukaan Suomi selvisi kevään ensimmäisestä tautiaallosta kohtalaisesti hyödyntämällä muun muassa etätyösuositusta. Suositusta hyödynnettiin Suomessa Euroopan eniten ensimmäisen virusaallon aikana.
Lindtmanin mukaan Suomen pitää pyrkiä selviytymisessä kärkimaiden joukkoon myös toisen aallon kohdalla. Kovimpiin toimenpiteisiin ei haluta tällä kertaa kuitenkaan turvautua.
– En halua edes ajatella sellaista skenaariota, jossa tätä ei saataisi hallintaan.
Oppositio odottaa työllisyysuudistuksia
Valtion tuleva budjetti nojaa vahvasti vientiteollisuuteen. Lindtman kuitenkin muistuttaa, että vientiteollisuuden näkymät riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka Eurooppa toipuu viruksen aiheuttamista hankaluuksista.
– On tärkeää, että myös Suomessa nämä elvytyspanokset käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Pidetään energiakustannukset alhaalla, toteutetaan sähköveron alennus ja pidetään väylämaksut alhaalla eli tuetaan vientiteollisuutta kaikin keinoin.
Tulevaisuuden taloudelliset tavoitteet ovat muutoinkin merkittävät.
Hallituksen asettaman uuden tavoitteen mukaan Suomen velkaantuminen pitää saada vakautettua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Keskeistä roolia suunnitelmassa näyttelee työllisyys. Mykkäsen mukaan suunnitelmasta uupuvat kuitenkin tarvittavat työllisyysuudistukset.
– Kuten Vanhanen eilen totesi, me tarvitsisimme 100 000 työllistä lisää verrattuna nykytilanteeseen. Ei pitäisi päästää läpi menolisäyksiä ennen kuin näistä on sovittu.