Hätäilmoitusten perusteella välitettyjen tehtävien määrä on jatkanut kasvuaan korona-aikana. Kasvua näkyy niin sosiaalipäivystyksessä kuin ensihoidossakin. Asiantuntijan mukaan kasvua selittävät perheiden ongelmat ja väestön vanheneminen.
Vaikka pandemian aikana hätäilmoitusten kokonaismäärä on ollut laskussa, yhä useampi ilmoitus on johtanut hätäkeskuslaitoksen välittämään tehtävään. Viimeinen puoli vuotta, tammi-kesäkuu, tarkoitti hälytyskeskuksessa yli 720 000 välitettyä tehtävää.
Runsasta kasvua on sosiaalipäivystyksessä ja syynä asiantuntijan on mukaan perheiden pahoinvointi.
– Kasvut ovat selkeästi liittyneet alaikäisen kiireellisen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen sekä aikuisten välittömään huolenpidon arviointiin. Uskon, että sosiaalipäivystys itsessään ja sosiaalitoimi tietysti ovat huolissaan tilanteesta ja jatkuvasti viestivät siitä ahdingosta, mikä siellä rintamalla on, kertoo laatupäällikkö Tommi Hopearuoho, Hätäkeskuslaitoksesta.
Myös ensihoidon saralla näkyy tehtävien kasvua.
– Kasvuryhmä on nimenomaan iäkkäät monisairaat ihmiset ja jossain kohtaa heidän yleistilansa lähtee laskemaan niin paljon, etteivät he selviä enää kotona omin voimin. Lisäksi sieltä löytyy myös sydänperäisiä rintakiputehtäviä, mitkä tuntuvat kasvavan tasaisesti.
Ilahduttavana sen sijaan voidaan pitää asiattomien puheluiden vähentymistä.
– Jos ajatellaan 10 vuotta sitten, jolloin niitä oli vuositasolla yli puolta miljoonaa, niin ollaan kyllä menty kehitystrendinä oikeaan suuntaan.
Hopearuoho toivoo lisää työntekijöitä, sillä "nyt mennään tiukoilla". Kuormittuneisuudesta kertoo jotain se, että päivystyshenkilöntaa on noin 450 ja lisätarvetta olisi useille kymmenille työntekijöille.