MTV:n Viiden jälkeen -ohjelma jututti Trumpin entistä neuvonantajaa John Boltonia hänen näkemyksistään liittyen Trumpin nykyisiin ulkopoliittisiin linjauksiin.
Nato-maiden tulisi olla erittäin huolissaan Yhdysvaltain mahdollisesta vetäytymisestä Natosta, sanoo yksi Yhdysvaltain tunnetuimmista ja kiistanalaisimmista ulkopolitiikan asiantuntijoista John Bolton.
Boltonille on löytynyt rooli jokaisesta republikaanihallinnosta Ronald Reaganista lähtien, mutta Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantajana hän pärjäsi vain puolitoista vuotta.
Bolton toimi Trumpin hallinnossa hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan vuosina 2018–2019.
Nykyisin Bolton on ollut hyvin kriittinen presidentti Trumpin ulkopoliittisia linjauksia kohtaan.
Näin Bolton vastasi Viiden jälkeen -ohjelman kysymyksiin liittyen muun muassa Yhdysvaltojen mahdolliseen vetäytymiseen Natosta sekä Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin väleistä.
Olette muokanneet Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa vuosikymmenten ajan useiden republikaanihallintojen alla. Kuinka epätavallisiksi koette viime viikkojen tapahtumat?
Ne ovat outoja monella rintamalla, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Mutta mikään ei ole yhtä laajamittaista kuin ne muutokset, joita Trump on tehnyt Yhdysvaltain politiikassa Ukrainaa koskien, ja myös lännen turvallisuuskysymyksissä. Tuo ei kuitenkaan tarkoita, että nämä muutokset olisivat pysyviä.
Trump on presidentti vielä 47 kuukautta, mutta en usko, että hänen näkemyksensä edustavat suurimman osan amerikkalaisten mielipidettä. Vaikka uutiset ovat huonoja, on tärkeää ymmärtää, että tämä on niin ennennäkemätöntä, että olemme todella tuntemattomilla vesillä.
Työskentelitte Trumpin kanssa hänen edellisessä hallinnossaan. Milloin aloitte epäillä hänen ulkopoliittisia päätöksiään?
Aika pian aloitettuani. Olin tavannut Trumpin aikaisemmin ja olin kuullut paljon hänestä. Tunsin lähes kaikki tarinat. Silloin uskoin, että kuten kaikki hänen edeltäjänsä, myös Trumpin vastuualueet ja kansallisen turvallisuuden päätöksenteon vakavuus kurinalistaisivat hänen ajatteluaan. Kuten se oli kurinalaistanut kaikkien hänen edeltäjiensä ajattelua. Kävi ilmi, että olin väärässä.
Suurimman osan 17 kuukaudesta, jotka vietin kansallisen turvallisuuden neuvonantajana, aika kului pitkälti sen varmistamiseen, että junan kulku pysyisi raiteilla.
Toisesta kaudesta on vaikea tehdä johtopäätöksiä yhden kuukauden perusteella, mutta uskon, että tulee olemaan entistä vaikeampaa pitää johdonmukaista lähestymistapaa yllä.
Suomi on uusi Naton jäsen, ja sillä on pitkä raja Venäjän kanssa. Kuinka huolestuneita meidän pitäisi olla nykyisestä tilanteesta?
Teidän pitäisi olla erittäin huolestuneita. Olen pitkään sanonut, että toisen kauden aikana Trump hyvin todennäköisesti yrittäisi vetäytyä Natosta. Hän oli hyvin lähellä sitä vuonna 2018 Brysselissä pidetyssä Naton huippukokouksessa. En usko, että hänen näkemyksensä on muuttunut.
Kyse ei ole pelkästään neuvottelutaktiikasta, kuten monet hänen puolustajansa ja jopa vastustajansa sanovat. Trump ei välitä, vaikka Nato romahtaisi. Hänen mielestään Yhdysvallat puolustaa Eurooppaa, emmekä saa siitä mitään hyötyä, eivätkä eurooppalaiset maksa. Miksi siis jatkaa?
Ennen kuin joku selittää hänelle, että tilanne on monimutkaisempi tai että olisi hänelle henkilökohtainen häpeä vetää Yhdysvallat Natosta, uskon, että tämä on yhä mahdollinen vaihtoehto.
Vaikka täydellinen vetäytyminen ei toteutuisikaan, hän voi silti heikentää Naton toimintakykyä niin paljon, ettei se enää estä Venäjän tai muiden aggressioita. Tässä tapauksessa vetäytyminen olisi vain muodollisuus.
Trumpin ensimmäisellä kaudella olitte läsnä Helsingissä pidetyssä huippukokouksessa Trumpin ja Putinin välillä. Mitkä ovat odotuksenne mahdolliselle seuraavalle tapaamiselle?
Olen huolestunut siitä, mitä voisi tapahtua toisessa tapaamisessa. Trump uskoo, että valtioiden väliset suhteet määräytyvät valtionpäämiesten henkilökohtaisten suhteiden mukaan.
Jos hänellä on hyvät suhteet Vladimir Putiniin, hän ajattelee, että Yhdysvalloilla ja Venäjällä on hyvät suhteet. Henkilökohtaisilla suhteilla on toki roolinsa kansainvälisissä asioissa. Putin ei usko, että hän ja Donald Trump ovat ystäviä. Trump taas uskoo, että he ovat.
Tunnen Putinin hyvin. Tapasin hänet ensimmäisen kerran Venäjällä lokakuussa 2001, syyskuun terrori-iskun jälkeen. Uskoisin, että Putinilla on kylmäverinen näkemys Venäjän intresseistä ja että hän pyrkii ajamaan niitä. Kuten hyvä entinen KGB-agentti, Putin yrittää manipuloida Trumpia omalle kannalleen, ja on jo onnistunut siinä.
Tämän takia uskon, että tapaaminen Trumpin ja Putinin välillä voi tuoda huonoja uutisia Ukrainalle ja ehkä koko Naton alueelle.
Täällä Suomessa monet toivovat, että asiat menevät normaaliksi neljän vuoden kuluttua. Onko se realistista? Vai onko Trumpin lähestymistapa uusi normaali Yhdysvaltain ulkopolitiikassa?
En usko, että tämä on uusi normaali. En usko, että edes enemmistö hänen omasta puolueestaan on hänen kanssaan samaa mieltä.
Näemme seuraavien kuukausien aikana, alkaako tämä hahmottua. Pystyvätkö hallinnon sisällä olevat äänet vakuuttamaan hänet siitä, että hänen nykyinen linjansa on vaarallinen, vai voisiko jokin muu tekijä muuttaa hänen suuntaansa?
Saattaa olla, että tarvitaan katastrofi jossain, jotta kaikki heräisivät. Toivon, ettei niin käy, mutta valitettavasti ihmiskunnan historiassa usein se on se, mitä tarvitaan, että asiat saadaan takaisin raiteilleen.
Mutta tärkein kysymys on: haluavatko amerikkalaiset ja eurooppalaiset olla osa tilannetta, joka koskee vain yhtä mannerta, vai haluavatko he olla osa läntistä yhteisöä kokonaisuudessaan?
Koska vaikka keskitymme nyt Ukrainaan, Venäjä ei ole suurin uhka 2000-luvulla. Se on Kiina ja sen muodostama akseli Venäjän kanssa. Tämä on globaali uhka, jota ei voida käsitellä vain mantereittain.