Onko Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Ukrainaa koskevan toiminnan ja lausuntojen taustalla noudatettu suunnitelma vai impulsiivinen käytös? Tämä on suuri kysymys, johon kenelläkään ei taida olla vastausta, sanoo eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) MTV Uutisille.
– Perjantain käytös poikkesi voimakkaasti totutusta ja odotetusta, Jussi Halla-aho arvioi.
On vaikea esimerkiksi sanoa, hermostuivatko Donald Trump ja varapresidentti J.D. Vance jostakin, mitä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki tai sanoi, vai olisiko näyttävä riitatilanne ollut joka tapauksessa tapaamisen lopputulema.
Tilanne huolettaa monia, koska Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on ollut maalle kohtalonkysymys. Tapaamisen kulku saa monet Euroopassa pohtimaan, miten sitoutunut Yhdysvallat on liittolaistensa turvallisuuden puolustamiseen.
Trump on jo pidempään puheissaan todennut, että Eurooppa ei huolehdi itse tarpeeksi turvallisuudestaan ja nojaa liiallisesti Yhdysvaltain tukeen.
Koska Trumpin pään sisälle ei ole muilla pääsyä, arvioita tai spekulaatioita tulevasta on vaikea tehdä. Halla-ahosta tilanne vaikuttaa nyt elävän hyvin nopeasti.
– Kuukausi tai kaksi sitten aika harva olisi osannut ennakoida, missä tilanteessa olemme tällä hetkellä. Se kuvastaa, miten vaikea tulevaisuutta on ennustaa, kun on paljon liikkuvia osia ja osa näistä liikkuvista osista tuntemattomia, Halla-aho toteaa.
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
11:22
Lue myös: Tämä viikonlopun dramaattisista Ukraina-käänteistä pitää tietää
"Emme voi vaikuttaa Yhdysvaltoihin"
Halla-aho kuitenkin katsoo, että painopisteen ei pitäisi olla Yhdysvaltojen hallinnon tulevien kantojen arvailussa. Sen sijaan tulisi panostaa omaan tekemiseen, jotta riippuvuus Yhdysvalloista olisi vähäisempi.
– Emme voi helposti tai suoraan vaikuttaa Yhdysvaltoihin, Halla-aho sanoo.
– Riippumatta millaisia ennusteita teemme Yhdysvaltojen tulevasta kehityksestä, on paras, että teemme [Euroopassa] toimia, että voimme huolehtia mantereen turvallisuudesta itse.
Myös Ukrainan neuvotteluasema Venäjää ja Yhdysvaltoja kohtaa olisi Halla-ahon mukaan parempi, jos Eurooppa ottaisi voimakkaamman roolin Ukrainan tukemisessa.
Halla-aho kritisoi, että Eurooppa on luottanut, että Yhdysvallat pitää huolta turvallisuudesta Euroopassa. Eurooppalaiset maat eivät ole panostaneet riittävästi omaan puolustuskykyynsä, mikä on käynyt ilmeiseksi Ukrainan sodan myötä.
Trumpin ja Zelenskyin kohtaamisen synnyttämä reaktio voisi parhaimmillaan olla käänne, jossa Eurooppa ottaisi suuremman vastuun Ukrainan tukemisesta. Tähän mennessä Halla-aho katsoo tuen jääneen liiallisesti puheiden tasolle.
– Hyvä, jos kriisitilanne saisi eurooppalaiset päättäjät toimimaan ikuisen puhumisen sijaan, mutta kyllä toiminta olisi pitänyt aloittaa kauan sitten, Halla-aho toteaa.
Lue myös: Venäjän media riehaantui Trumpin ja Zelenskyin tapaamisesta
Halla-aho: Trumpin ajattelu lyhytnäköistä
Trumpin on kritisoitu lausunnoissaan myötäilleen Venäjää. Halla-aho sanoo, että Venäjä varmasti kokee voimaantuvansa Trumpin Ukrainaan liittyvistä kommenteista.
– Vaikea nähdä, että tämä hajaannus palvelisi ketään muuta kuin Venäjää, hän arvioi.
Halla-aho pitää selvänä, että Yhdysvaltain presidentillä varmasti on ajantasaiset tiedot Ukrainan sodasta ja sen tilanteesta. Trumpin lausuntojen taustalla lienevätkin Euroopasta eroavat prioriteetit. Halla-aho uskoo, että Trump on kyllästynyt siihen, että muu maailma käyttää Yhdysvaltoja hyväkseen ja Yhdysvallat maksavat muiden laskut.
– Tämä on aika laajalle levinnyt ajattelutapa ja osittain oikeutettukin. Ajattelen, että tämä on se tekijä, joka ohjaa Trumpin toimintaa.
Halla-aho kuitenkin pitää tällaista ajattelua lyhytnäköisenä. Hän pitää varmana, että jos Venäjä menestyy sodassa Ukrainassa, on sillä vaikutuksia, jotka osuvat myös Yhdysvaltain kansallisiin intresseihin.
Lue myös: Stubb: Suomi antaa panoksensa rauhansuunnitelmaan, yhteistyö USA:n kanssa jatkuu
Eurooppa ei tee kaikkeaan Ukrainan eteen
Halla-aho katsoo, että Euroopan pitäisi pystyä tekemään Ukrainan tukemiseksi sen, mitä Yhdysvallat on tehnyt.
Venäjän on arvioitu pyrkivän voittoon kulutussodalla ja luottavan, että sillä on resursseja sotia pidempään kuin lännen tukemalla Ukrainalla.
– Valitettavasti Putin voi olla tässä oikeassa. Siksi pitää tehdä selväksi, että me emme aio toimittaa Ukrainaan tukea vain niin pitkään, kun meillä on tavaraa varastossa, vaan me voimme tuottaa sitä loputtomasti, vähintään yhtä pitkään kuin Venäjä. Näin voidaan osoittaa, että aika ei ole Venäjän puolella ja on heidän omien etujensa mukaista lopettaa tämä sota, Halla-aho sanoo.
Halla-aho ajattelee, että Ukrainalla pitäisi olla niin paljon puolustusmateriaalia, että se pystyy tuhoamaan Venäjän resursseja nopeammin kuin Venäjä pystyy niitä tuottamaan.
– Silloin Venäjän tilanne huononisi joka päivää. Nyt Venäjä olettaa, että sen tilanne paranee joka päivä.
Venäjän näkökulmasta ei kannata neuvotella rauhasta niin pitkään, kun tilanne paranee. Atlantin yli tulevat kommentit Yhdysvalloista ovat omiaan vahvistamaan ajatusta, että Venäjän asema parantuisi päivä päivältä.
– En tiedä, pystyykö Eurooppa tällä hetkellä auttamaan Ukrainaa riittävästi, jotta Venäjä näkisi, että se ei voi voittaa sotaa, mutta ainakin meidän pitäisi tehdä kaikkemme ja sitä me emme selkeästi tee.
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
8:47
Lue myös: Mitä Trumpin ja Zelenskyin välirikosta seuraa? "Yhdysvaltain tuelle ei ole kauheasti vaihtoehtoja"
Kaikki Euroopan maat eivät yhteisrintamassa
Halla-aho katsoo, että Ukrainan eteen ovat ponnistelleet erityisesti Suomen kaltaiset maat, joille Venäjän uhka on konkreettinen maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan panosta tarvittaisiin enemmän erityisesti suurilta mailta. Halla-ahosta Suomen pitäisikin näyttää muille esimerkkiä.
Halla-aho sanoo, ymmärtävänsä, että monilla suurilla Euroopan mailla ei ole samankaltaista mielenkiintoa Venäjää ja Ukrainan sotaa kohtaan kuin esimerkiksi Suomella. Hänestä mielenkiinnon puute on kuitenkin näiltä virhe, sillä Venäjä muodostaa sotilaallisen uhan Nato-maille rajojensa läheisyydessä.
– Siinä vaiheessa, kun Venäjä kokeilee [Naton] artikla 5:n pitävyyttä, siitä tulee kaikkien ongelma.
Riittävällä eurooppalaisella pelotteella konfliktin estäminen on Halla-ahon mukaan helpompaa kuin jo syntyneeseen konfliktiin reagoiminen. Nato-liittolaisille pitäisikin korostaa, että Venäjän uhka on yhteinen.
– Jos siihen ei puututa, löydämme sen vielä edestämme.
Lue myös: Venäjä: Zelenskyi on pakotettava rauhaan – "Lännen pirstaloituminen on alkanut"
EU on myös kipuillut sen kanssa, että kaikki maat eivät ole samassa rintamassa Venäjää vastaan Ukrainan sodassa. Esimerkiksi Unkarin ja Slovakian odotetaan rikkovan EU:n yhtenäisyyttä turvallisuuskysymyksissä.
– Minun nähdäkseni Unkari on selkeästi Venäjän puolella tässä konfliktissa ja pyrkii sabotoimaan EU-tasoisia ratkaisuja, Halla-aho toteaa.
Hänestä Unkarin vastustus on kuitenkin muille maille vain huono tekosyy toimettomuudelle. Maat voivat hänestä tehdä päätökset esimerkiksi pakotteiden kiristämisestä EU-päätösten sijaan yhteisinä, valtioiden välisinä päätöksinä.
– Ei EU-maiden pidä jäädä yksittäisten maiden panttivangiksi tässä asiassa, Halla-aho sanoo.
Lue myös: Helena Petäistön kolumni: Olemme nyt yksin Venäjää vastaan – näin Euroopan pitää toimia heti
Pysyvä rauha vaatii ratkaisuja
Vaikka Halla-ahosta toimenpiteet Euroopan puolustamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi on aloitettu liian myöhään, tulisi ne aloittaa viimeistään nyt. Ukrainan tukemisen lisäksi tarvittaisiin esimerkiksi pitkäkestoisia tilaussopimuksia eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle, jotta ne investoisivat tuotantokapasiteettiin.
Työ ei lopu siihen, että Ukrainan sota päättyy joskus rauhaan.
Pysyvän rauhan varmistamiseksi Ukrainalle pitäisi tarjota uskottavat turvallisuustakuut. Tämä on kuitenkin vaikeaa, sillä Halla-ahon mukaan Nato on ainoa taho, joka voi tuottaa sellaista pelotetta, jota Venäjä uskoo. Ukrainan Nato-jäsenyys taas vaikuttaa tällä hetkellä kovin kaukaiselta toiveelta.
Toisaalta Ukrainalle tulisi rakentaa niin hyvä puolustuskyky, että venäläisillä ei ole kykyä ja halua aloittaa uutta sotaa sitä vastaan.
Torstaina on luvassa ylimääräinen Eurooppa-neuvosto Brysselissä. Jää nähtäväksi, muuttuvatko siellä Ukrainaa puolustavat puheet viimein teoiksi.
Lue myös: Kirjeenvaihtajan kommentti: Lontoosta alkoi isojen panosten viikko
5:17