Ammattijärjestöt tyrmäävät hallituksen esityksen paikallisesta sopimisesta, työnantajapuoli kiittelee

Suomen suurin ammattiliitto Teollisuusliitto tyrmäsi lausunnossaan hallituksen esityksen. Teollisuusliiton mukaan esitys heikentää työntekijöiden ja työnantajien tasapainoa työnantajien saneluvallan hyväksi.

Liiton mukaan esitys uhkaa heikentää paikallista sopimista, yleissitovuutta sekä työnteon minimiehtoja. 

Lisäksi Teollisuusliitto on huolissaan luottamusmiesten asemasta ja ulkomaalaisen työvoiman käyttämisestä kotimaisten työehtojen polkemiseen.

Teollisuusliitto sanoo tiedotteessaan suhtautuvansa myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen, kun sopiminen on tasapainossa ja aitoa.

Teollisuusliiton työmarkkinajohtajan Jyrki Virtasen mukaan hallituksen esityksen myötä työehtoja vietäisiin yhä enemmän valtakunnalliselta tasolta paikalliselle tasolle.

– Yleissitovuuden poistuminen tarkoittaisi yrityskohtaisia työehtoja, joiden tason määrittelee yksipuolisesti työnantaja niillä työpaikoilla, joissa ei ole ammattiyhdistysliikettä. Työehtosopimusten yleissitovuuden heikentyminen johtaa käytännössä siihen, että yhä suurempi työntekijäjoukko jää kokonaan vaille kunnollista työ- ja palkkaehtojen vähimmäissuojaa, Virtanen sanoo Teollisuusliiton tiedotteessa.

Teollisuusliitto katsoo, että hallituksen esitys paikallisen sopimisen uudistuksesta kääntyy lopulta itseään vastaan. 

Paikallisen sopimisen edistämisen sijaan riskinä on Teollisuusliiton mukaan paikallisen sopimisen näivettyminen, kun liitot suojaavat työehtojen vähimmäistasoa työehtosopimuskierroksella.

Myös PAM, JHL ja Tehy kritisoivat

Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoo lausunnossaan suhtautuvansa paikalliseen sopimiseen lähtökohtaisesti positiivisesti.

– Esitetyssä muodossa paikallisen sopimisen laajentaminen kuitenkin puuttuu työehtosopimusosapuolten sopimusautonomiaan, murentaa työntekijöiden vähimmäissuojaa ja heikentää työ- ja palkkaehtojen tasoa liiton järjestämisaloilla. Siksi PAM ei voi hyväksyä mietinnön esityksiä, ammattiliitto kirjoittaa lausunnossaan.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL katsoo, että nyt valmisteltu hallituksen esitysluonnos tulisi palauttaa aitoon kolmikantaiseen valmisteluun.

– Tällä tavoin voitaisiin paremmin taata uudistusten perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisuus ja uudistusten tasapaino työmarkkinaosapuolten välillä. Näin menettelemällä olisi mahdollisuus saada aikaan hyväksyttävämpää ja seurauksiltaan ennalta arvattavampaa lainsäädäntöä, JHL kirjoittaa lausunnossaan.

Myös sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattijärjestö Tehy vastustaa hallituksen lakiesitystä paikallisesta sopimisesta, sillä sen mukaan sääntely on yksipuolista ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaista.

Tehyn mukaan lakiesitys mahdollistaa työntekijöiden työehtojen sopimisen työehtosopimuksia heikommin.

– Käytännössä järjestäytymättömät työnantajat saisivat työehtosopimusten mukaiset oikeudet, mutta eivät niistä johtuvia velvoitteita. Näin ollen yritysten kannustin kuulua työnantajaliittoon heikkenisi huomattavasti. Tämä vääristäisi työmarkkinoita, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tiedotteessa.

Työnantajapuolella myönteisempi suhtautuminen

Työnantajapuolella hallituksen esitykseen suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK sanoo tukevansa hallitusohjelmassa todettua hallituksen tahtotilaa, jonka mukaan paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon.

– Paikallisen sopimisen lisääminen on tavoiteltava ja myönteinen asia. Yritysten olosuhteet poikkeavat toisistaan myös saman toimialan sisällä. Jotta työllistämistä voidaan helpottaa ja tuottavuutta edistää, tulee yrityksillä olla mahdollisuuksia sopia työehdoista ja työskentelyolosuhteista, jotka sopivat juuri kyseisen yrityksen tarpeeseen kullakin hetkellä, EK kirjoittaa lausunnossaan.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimisen kiellot poistetaan työlainsäädännöstä ja samalla huolehditaan siitä, että työntekijät ovat sopimisessa yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta.

– Nykysääntely, jossa työehtosopimusten mahdollistama paikallinen sopiminen on merkittäviltä osin sallittu vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, syrjii niitä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka ovat käyttäneet Suomen perustuslain turvaamaa negatiivista yhdistymisvapautta. Tämä johtaa siihen, että yrittäjät eivät ole lain edessä yhdenvertaisessa asemassa. Asia on korjattava, Suomen Yrittäjät kirjoittaa lausunnossaan.

Keskuskauppakamarin mukaan on todennäköistä, että paikallisen sopimisen lisääminen tulee pitkällä aikavälillä edistämään sekä tuottavuuskehitystä että parantamaan työllisyyttä.

– Suomen jäykät työmarkkinat hyötyisivät joustomahdollisuuksista, jotka paremmin huomioivat yritysten vaihtelevat tilanteet ja olosuhteet. Paikallisen sopimisen lakikokonaisuus on siten tärkeä osa työmarkkinoiden uudistamista ja se toisi Suomea lähemmäksi tyypillisiä nykyaikaisia työmarkkinoita, Keskuskauppakamari kirjoittaa lausunnossaan.

Lue myös: Turja Lehtosta kismittää: Hallitus on luovuttanut työläisten kohtalon Pentikäisen käsiin

Juttua päivitetty 12.4.2024 kello 16.25.