Hallituksen kaavailut huolettavat ammattiliittoja: "Lähdetään kilpailemaan työvoiman kurjistamisella"

EK:n mielestä on tärkeää, että sekä järjestäytyneillä että järjestäytymättömillä yrityksillä on samat mahdollisuudet sopia paikallisesti työehdoista.

–  Paikallisessa sopimisessa on paljon potentiaalia saavutettavissa, sanoo asiantuntija Suvi Lahti-Leeve Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta.

Lahti-Leeven mukaan paikallista sopimista olisi hyvä laajentaa yritysten tasavertaisen kohtelun nimissä.

Lue myös:EK:n Häkämieheltä synkkä arvio lakkojen hinnasta Suomelle: "Lähes miljardin lasku"

–  Se on yritysten ja työntekijöiden tasavertaisuuden kannalta tärkeää. Sen kautta myös sellaiset yritykset, joilla ei ole ollut mahdollisuutta sopia aiemmin paikallisesti pääsevät mukaan esimerkiksi erilaisiin alihankintaketjuihin, Lahti-Leeve sanoo.

Juristi Sanna Rantala palkansaajakeskusjärjestö STTK:sta on huolissaan siitä, että hallituksen suunnitelmat päin vastoin lisäisivät epätasapainoa työmarkkinoilla.

–  Tässä annetaan järjestäytymättömille työnantajille vain oikeuksia, mutta heille ei tule samoja velvollisuuksia kuin järjestäytyneille työnantajille, siis esimerkiksi osallistua työehtosopimusten kehittämiseen ja olla ammattiliittojen valvontavelvollisuuden piirissä, Rantala sanoo.

EK: Pelot eivät aiheellisia

Toinen ammattiliittoja kalvava aihe hallituksen suunnitelmissa on henkilöstön edustus uudessa paikallisen sopimisen mallissa. Hallitus ehdottaa, että jatkossa järjestäytymättömissä yrityksissä paikallisia sopimuksia voisi tehdä työntekijöiden puolesta kuka hyvänsä työntekijöiden edustaja. Hän voisi olla siis henkilö, jolla ei ole luottamushenkilön koulutusta ja statusta.

–  Neuvottelutasapaino tulee tässä tilanteessa järkkymään, jos toisena osapuolena ei ole luottamusmies, joka on koulutettu tehtävään ja jolla on tiedonsaantioikeus.

Lue myös: Pääministeri Orpo jyrähti lakkoilijoille ja syyttää SDP:tä tilanteen sotkemisesta: "Nyt aiheutetaan valtavasti vahinkoa"

Ammattiliittojen mukaan hallituksen suunnitelmat saattaisivat johtaa vielä suurempaan muutokseen työmarkkinoilla: koko työehtosopimusten yleissitovuuden rapautumiseen.

– Tässä (hallituksen mallissa) annetaan kannusteita järjestäytymättömyyteen, koska työnantaja saisi samat oikeudet riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt työnantajajärjestöön vai ei. Pelkäämme, että tässä lähdetään kilpailemaan työvoiman kurjistamisella. Etenkin ulkomaisen työvoiman piirissä voi olla riskejä, että painotetaan tekemään huonoja paikallisia sopimuksia. Esimerkiksi työaikoihin voidaan mennä koskemaan paikallisen sopimisen kautta, Rantala sanoo.

EK:n mukaan ammattiliittojen pelot eivät ole aiheellisia. Lahti-Leeve painottaa, että jatkossakin suurin osa paikallisesta sopimisesta tehtäisiin työehtosopimusten puitteissa. Hän ei myöskään usko, että toteutuessaan hallituksen suunnitelmat johtaisivat yritysten pakoon työnantajajärjestöistä.

– Yrityksillä on useita syitä kuulua työnantajajärjestöön. Työnantajaliitosta saa edunvalvontaa sekä apua ja neuvoja juuri tähän paikalliseen sopimiseen, Lahti-Leeve sanoo.

Hänen mukaansa jatkossakin sopiminen olisi sopimista eikä sanelua.

– Sopimusta ei synny, jos kummallakin osapuolella ei ole sopimuksessa saavutettavaa,

Hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitys paikallisesta sopimisesta kevään aikana. Hallituksen kaavailuissa uusi laki tulisi voimaan ensi vuoden alusta.

OIKAISU 21.1. 2024 klo 11.00 Juttuun korjattu toisen haastateltavan nimi oikein. EK:n asiantuntijan oikea sukunimi on Lahti-Leeve, ei Lahti-Levee kuten jutussa aiemmin luki.

Lue myös: SAK:n Jarkko Eloranta MTV Uutisextrassa: En halua lähteä uhkailemaan, mutta tulevan hallituksen kannattaa toimia viisaasti

Lue myös: Yllättävä tulos: SAK:n luottamushenkilöt suhtautuvat paikalliseen sopimiseen aiempaa myönteisemmin