Vanhempien holhoaminen voi vaikuttaa aikuisen lapsen kykyyn ratkaista omia ongelmiaan sekä heikentää tämän itseluottamusta ja kykyä käsitellä tunteitaan.
Miten hypnoosilla voidaan vaikuttaa ihmismieleen? Katso keskustelu yllä olevalta videolta.
Sosiaalisen media ja yhteiskunnan yleinen ilmapiiri muokkaa nuoria aikuisia, joita myös milleniaaleiksi kutsutaan.
Keskinäinen vertailu ja kilpailuhenkisyys ovat kenties osaltaan vaikuttaneet siihen, että nuoret aikuiset ovat aiempia sukupolvia taipuvaisempia perfektionismiin. Näin kertoo Psychological Bulletin -julkaisussa esitelty tutkimus.
Osansa sopassa saattaa kuitenkin olla myös vanhemmilla. Esimerkiksi Forbes-lehden mukaan milleniaalien vanhempien tulisi pyytää milleniaaleilta anteeksi määräilevyyttään ja omien haaveidensa toteuttamista lastensa kautta.
Huffington Postin haastattelemien terapeuttien mukaan moni milleniaali tosiaan kokee vanhempiensa yrittävän vaikuttaa liikaa heidän elämäänsä. Huolenpidosta tulee ongelma, kun se muuttuu tukahduttavaksi ja määräileväksi.
Näin terapeutit kuvailevat sitä, miten milleniaalit puhuvat heille vanhemmistaan.
Helikopterivanhemmat estävät itsenäistymisen
Eräs terapeutti kertoo 28-vuotiaasta naisesta, jonka äiti soitti terapeutille varatakseen ajan. Tämä on hänen mukaansa hyvä esimerkki helikopterivanhemmuudesta, joka estää aikuista lasta kasvamasta ongelmanratkaisukykyiseksi itsenäiseksi aikuiseksi.
Aikuinen lapsi ei välttämättä osaa nähdä vanhempansa huolenpitoa kielteisenä asiana. Ennen pitkää ongelmia alkaa kuitenkin kasaantua, jos ihminen ei opi ratkaisemaan omia ongelmiaan.
Jälkeläiset pelkäävät tuottavansa pettymyksen
Moni milleniaali on kasvanut kunnianhimoisessa perheessä: aina on pyrittävä parempaan, eikä epäonnistumisia välttämättä osata kohdata. Toki vanhemmat haluavat lapsensa menestyvän elämässä, mutta armoton puskeminen erinomaisuuteen voi lannistaa lapsen tämän kohdatessa vastoinkäymisiä. Milleniaali voi kokea, ettei ole riittävän hyvä, vaan häviäjä ja epäonnistuja.
Painetta suorittamiskeskeisessä yhteiskunnassa lisäävät sosiaalinen media ja yleinen mielipide. Jos vanhemmat eivät toimi puskurina niitä vastaan, voi maailma muuttua epätoivoiseksi paikaksi.
Vanhemmat eivät usko lapsensa tarvitsevan terapiaa
Avun hakemista ei pitäisi nähdä heikkoutena. Kuvituskuva.
Yksi Huffington Postin haastattelemista psykologeista kertoo kohdanneensa monia milleniaaleja, joiden vanhemmat eivät usko heidän olevan terapian tarpeessa. He saattavat liittää terapiaan negatiivisia ennakkoluuloja uskoen esimerkiksi, että avun hakeminen on merkki heikkoudesta.
Vanhempien stereotypiat voivat saada lapsen ajattelemaan, etteivät he ole tarpeeksi vahvoja setvimään omia ongelmiaan. Vanhempien kielteinen suhtautuminen terapiaan voi johtaa myös aikuisen lapsen turhautumiseen ja siihen, ettei hän enää halua puhua äidilleen ja isälleen mielenterveydellisistä ongelmistaan. Tämä jättää suuren aukon turvaverkkoon.
Helikopterivanhemmista tulee helikopteri-isovanhempia
Kun milleniaalit saavat lapsia, he voivat kokea vanhempiensa siirtyvän ylihuolehtimaan lastensa sijaan lapsenlapsistaan. Aikuinen lapsi saattaa kuulla vanhempiensa suusta kritiikkiä omaa vanhemmuuttaan ja päätöksiään kohtaan. Se voi muodostua ongelmaksi etenkin, jos aikuinen vanhempi kokee tarpeekseen mukautua omien vanhempiensa ajattelumalleihin.
Sukupolvien välinen vuorovaikutus on tervetullutta, kunhan jokainen keskusteluun osallistuja saa pitää kiinni omista vanhemmuutta koskevista arvoistaan.
Vanhemmat eivät opettaneet käsittelemän negatiivisia tunteita
Naisten mielenterveysongelmiin perehtynyt psykoterapeutti kertoo kuulevansa asiakkaiden suusta usein saman virren: he eivät osaa käsitellä kielteisiä tunteitaan. Tämä johtuu siitä, että vanhemmat ovat opettaneet lapsilleen negatiivisten tunteiden olevan vältettäviä asioita.
Esimerkiksi ahdistus on kuitenkin normaali tunne, joka iskee aika ajoin jokaiselle. Psykoterapeutin mukaan lievää ahdistusta ei pitäisi hoitaa lääkkeillä tai kiistämällä ahdistuksen. Sen sijaan ihmisen pitäisi myöntää ikävät tunteensa ja oppia hallitsemaan niitä, jotta hänen olisi mahdollista elää koko tunteiden kirjonsa kanssa.
Lähde: Huffington Post, Forbes, The Cut
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.