Helikopterivanhemmuus on hyödyllistä lähinnä vanhemmille. Lapsia se vaikuttaa haittaavan.
Helikopterivanhemmat saattavat olettaa toimivansa lapsensa parhaaksi, mutta oikeasti lapsen elämän mikromanageroinnista on hyötyä lähinnä vanhemmalle itselleen.
Tähän tulokseen tuli Yhdysvaltojen Virginiassa sijaitseva yliopisto, joka havaitsi, että helikopterivanhemmuus palkitsee vanhemman, mutta ei lasta.
Helikopterivanhemmalla tarkoitetaan vanhempaa, joka häilyy jatkuvasti lapsensa tekemisten taustalla ja on valmis tekemään kaiken tämän puolesta. Aiemmassa kyselyssä selvisi esimerkiksi, että 11 prosenttia aikuisten amerikkalaislasten vanhemmista oli soittanut lapsensa työnantajalle, jos lapsella oli ongelmia töissä!
"Heidät on kasvatettu kuin herkät kukkaset hyvin kontrolloiduissa oloissa"
Apulaisprofessori Kristin Moilanen tutki helikopterivanhemmuutta nettikyselyllä, johon osallistui noin 300 nuorta, 18–24-vuotiasta aikuista.
Kyselyn mukaan lapset, joilla oli helikopterivanhempi, olivat heikompia esimerkiksi itsesäätelyssä ja heillä oli huonommat sosiaaliset kyvyt. He olivat myös osaamiseltaan heikommassa asemassa. Moilanen kuvailikin helikopterivanhempien lapsia "kasvihuoneessa kasvatetuiksi".
– Heidät on kasvatettu kuin herkät kukkaset hyvin kontrolloiduissa oloissa, ja kuten trooppiset kasvit, he ovat haavoittuvaisia, kun nuo tarkat olosuhteet ylitetään, Moilanen kuvaa.
Helikopterivanhempia on Moilasen mukaan lähinnä keskiluokan ja ylemmän keskiluokan perheissä, joissa lapsen menestys on vanhemmille tärkeää.
Lapsi voi alkaa myös kantaa kaunaa vanhempaa kohtaan. Kuvituskuva.
Työntää lapsiaan omasta mielestään "oikeita valintoja" kohti
Helikopterivanhemmuuden ääriesimerkki on Yhdysvalloissa tapahtunut kouluskandaali, jossa menestyneet vanhemmat lahjoivat kouluja ottamaan lapsensa opiskelijalistoilleen siitä huolimatta, etteivät näiden koetulokset riittäneet sisäänpääsyyn. Esimerkiksi näyttelijä Felicity Huffman sai 14 päivän vankeustuomion osallisuudestaan yliopistolahjontaskandaaliin.
Moilasen mukaan helikopterivanhempi saattaa puskea lapsensa kohti omasta mielestään "oikeaa" korkeakoulua ja uraa riippumatta lapsen toiveista. Helikopterivanhemmuutta ei siis suoritetakaan lapsen hyväksi, vaan siksi, että vanhempi saisi, mitä haluaa.
Ei valmiuksia selvitä elämän haasteista
Koulussa lapsella ei välttämättä ole valmiuksia selvitä elämän haasteista, mutta hän ei myöskään välttämättä ehdi opetella selviytymistaitoja itse; vanhempi ilmaantuu aina paikalle hoitamaan ongelmat lapsensa puolesta.
Lapsi voikin sisäistää vanhempansa ylitsevuotavan sekaantumisen elämäänsä, mikä johtaa vähentyneeseen itsesäätelykykyyn. Lapsi voi alkaa myös kantaa kaunaa vanhempaa kohtaan.
Tutkimuksen mukaan lapsi voi myös kokea ahdistusta ja alkaa uskoa, ettei kykene elämään itsenäisesti, ja että hänen elämänsä tapahtumat muotoutuvat lähinnä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta sen sijaan, että lapsen omat valinnat vaikuttaisivat asiaan.
"Tiedämme, että ihmiset tapaavat toistaa vanhemmuutta, jota ovat itse saaneet"
Moilasen mukaan moni lapsi kuitenkin oppii lopulta aikuiseksi hyvin. Toistaiseksi ei tiedetä, millaisia vanhempia "kasvihuonelapsista" itsestään tulee.
– Tiedämme, että ihmiset tapaavat toistaa vanhemmuutta, jota ovat itse saaneet, joten sanoisin, että on hyvä mahdollisuus sille, että helikopterivanhempien kasvattamat lapset käyttäytyvät kuten omat vanhempansa, Moilanen sanoo
LUE MYÖS: Kylie toivoi vuosia rakkautta äidiltään – muistaa edelleen naisen viimeiset sanat ennen välien lopullista katkeamista: "Minun olisi pitänyt abortoida sinut..."
Lue lisää lifestyle-artikkeleita!
Lähteet: Wvutoday.wvu.edu, Wvutoday.wvu.edu 2