Riidelkää, pariskunnat! Mutta ilman jatkuvia ylilyöntejä. Perhe- ja psykoterapeutti Taina Rantaniemi uskoo, että siinä on yksi salaisuus kestävään parisuhteeseen.
Raha, seksi, siivoaminen ja aikuisten väliset valtasuhteet. Taina Rantaniemi on huomannut, että niistä riidellään parisuhteissa eniten.
– Jos pariskunta on sitoutunut toisiinsa ja pyrkii ratkomaan ristiriitatilanteet, niin iän myötä riidat kyllä tasoittuvat. Mutta ei mikään asia itsestään muutu, ellei sitä tietoisesti pyritä korjaamaan. Vanhoillakin pariskunnilla voi olla sellaisia riidanaiheita, jotka ovat seuranneet heitä koko parisuhdehistorian ajan, Rantaniemi sanoo.
Eikä riitelyä Rantaniemen mielestä pidäkään lopettaa. Siinä täytyisi vain opetella rakentavammaksi.
– Huono riitely on sellaista, että siitä tulee kaikille osapuolille rikkinäinen olo, ja se jää kummittelemaan mieliin pitkäksi aikaa. Tavallinen, arkinen riitely on huomattavasti tasaisempaa ja helpompaa.
– Jos pariskuntia opetettaisiin riitelemään, monet hyvät liitot eivät päättyisi eroon, Rantaniemi uskoo.
Hyvä riitely pitää ilman puhtaana.
– Kun ihmiset tuovat omia tarpeitaan, ajatuksiaan ja tunteitaan yhteiselle areenalle, ei pääse kertymään patoumia, joita tulee, jos yrittää vain niellä kaiken kiukun ja omat tarpeensa.
– Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa omista tarpeistaan ja niiden tyydyttymisestä jollakin tavalla. Ei voi ajatella, että toinen on ennustaja tai selvänäkijä, joka aina ymmärtää ja huolehtii.
Älä käytä intiimejä tietoja aseena
Riitelytyylejä on erilaisia, eikä niitä Rantaniemen mielestä voi asettaa paremmuusjärjestykseen.
– Jos on taipuvainen mököttämään ja vetäisee vaikka kolmen päivän mykkäkoulun, niin siinä haaskaantuu hyvää elämää hukkaan. Toisaalta temperamenttiset ja raivoisat purkaukset saattavat pelästyttää kumppanin.
– Toki jos tavallisella aikuisella ihmisellä aina riidan aikana kuohuu yli, kannattaa kääntyä peilin puoleen ja miettiä, pitäisikö asiaa tutkia jonkun ulkopuolisen kanssa. Miksi riitelee aina niin ankarasti tai näkyvästi, miksi suuttuu aina samoista asioista? Kun löytää jonkinlaisen itseymmärryksen, on ehkä valmis miettimään, miten omasta riitelystä voisi tehdä rakentavampaa.
Rantaniemi varoittaa menemästä riidellessä ”ali riman”.
– Kun on saanut kuulla toisesta herkkiä ja intiimejä asioita ja käyttää niitä riidan aseena, niin se on todella loukkaavaa. Siinä myös pettää toisen. Kyllähän ihmiset paljon suuttuessaan tällaista tekevät, mutta se ei saisi olla toistuvaa.
– Erolla uhkailu riidan aikana ei myöskään ole reilua. Jos joku joutuu sellaista tekemään, niin takana on luultavasti jokin oma pelko, jonka aiheuttaja olisi syytä selvittää.
Anteeksianto tekee hyvää
Jotkut parit väittävät, etteivät koskaan riitele.
– Kai se on mahdollista, mutta en pidä sitä mitenkään tavoiteltavana asiana. Siihen saattaa liittyä juuri se, että tukahdutetaan ja kielletään jotakin. Miksi riitelyä pitää välttää? Sehän voi olla ihan hyvä asia, pitää vain harjoitella, Rantaniemi sanoo.
– Lasten kannalta on äärettömän tärkeää, että he näkevät, kuinka vanhemmat riitelevät ja vanhemmat sopivat. Riita ei ole maailmanloppu, vaan senkin jälkeen elämä jatkuu, rakkaus kantaa ja hyvä voittaa.
Rantaniemi kehottaa olemaan kumppania kohtaan armollinen.
– Periaatteessa näen, että kaikki asiat ovat anteeksiannettavissa. Anteeksiantaminen on yksi elämän tärkeimpiä asioita. Jonkin todella ison ja haavoittavan asian anteeksianto on vaikeaa ja vaatii paljon aikaa, mutta tekee hyvää sille ihmiselle, joka siihen pystyy.
Jos aiemmin räiskyvästikin riidellyt pariskunta lopettaa kiistelyn, se voi olla joko hyvä tai huono asia.
– Voi olla, että on kypsytty niin, ettei enää tartuta joka asiaan. Huomataan, että elämä meneekin eteenpäin ja on ehkä paljon suurempia kysymyksiä kuin jokin mitätön asia, josta on joskus nuorempana polttanut päreensä.
– Mutta jos riitelemättömyys on sellaista, että ei piitata toisen tekemisistä, niin se ei tietenkään ole hyvä, koska silloin puolisot ovat loitontuneet toisistaan.
Milloin riitelyä on parisuhteessa liikaa?
– Jos se on jokapäiväistä tai repivää, niin sitten ehkä pitää miettiä, mistä oikeastaan onkaan kysymys. Elämä on kuitenkin tarkoitettu elämistä eikä riitelemistä varten, Rantaniemi sanoo.