Sivallatko sarkasmilla? Tästä tiedät, että suhteessa kettuilu menee överiksi: "Se ei vahvista suhdetta, vaan etäännyttää"

"Ai keitto paloi pohjaan? Miten en edes ylläty."

"Sinä se et löytäis tietä ulos edes paperipussista."

"Eksyit taas? Ei ihme sun aivoillas…"

Rakkaudellinen nälviminen kuuluu moneen parisuhteeseen. Sarkastiset heitot voivat lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta huumorin veisteleminen voi myös mennä överiksi. Onko kettuileminen viatonta hauskaa, vai pohjimmiltaan pelkkää negatiivisuuden viljelemistä?

Lue myös: Sorrutko ylitulkintaan? Kyselyn mukaan moni on jopa laittanut välit poikki ystävään, koska "tekstarin sävy" ei miellyttänyt

Mistä tietää, että kettuilu on hauskaa?

Kun multitaskingista tunnettu perheenjäsen ei muista laittaa suodatinpussia kahvinkeittimeen, houkutus naljailla saattaa kasvaa ylivoimaiseksi: miten meni omasta mielestä, sä se unohtaisit pääsikin, jos se ei olis kiinni hartioissa!

Sillä, miten asiat sanotaan, on merkitystä. Nauretaanko virheelle ivallisesti ja osoitellen, turhautuneena, vai huvittuneesti hymähtäen? Onko tilanne mokaajasta itsestäänkin huvittava?

– Ihmissuhteen kannalta hyvä huumori on tärkeää. Se vahvistaa yhteyttä, lähentää, luo yhteistä huumorikulttuuria. Jos piikittely loukkaa sillä tavalla, että pitää puolustautua tai vetäytyä, suojella itseään toiselta, se ei vahvista suhdetta, vaan etäännyttää, pari- ja perhepsykoterapeutti Marja Laakso kuvaa.

Lue myös: Miksi mies loukkaa ja solvaa minua vitsin varjolla? Miehet vastaavat

Läheisessä suhteessa tunteet kietoutuvat toisiinsa. Kumppanit vaikuttavat toistensa tunteisiin ja voivat tempautua mukaan huumorin kierteeseen.

Jos kettuilu on rakastavaa, tilanne on hyvä. Jos toisen tulee piikittelystä jatkuvasti paha mieli, edessä on ongelmia.

– Nälviminen on aidosti rakkaudellista, jos se pitää sisällään empatian. Jos puhe on piilotettua piikittelyä ja sarkasmia, silloin rakkaudellisuus on ikään kuin vain etiketti. Ei se ole todellisuudessa rakkaudellista, jos käyttäytyy tavalla, joka loukkaa toista, Laakso sanoo.

– Joskus kuulee esimerkiksi sellaista, että kumppani antaa jonkun lempinimen, josta toinen ei tykkää. Sitten sitä lempinimeä itsepäisesti käyttää varsinkin silloin, kun haluaa osoittaa ylemmyyttään. Se ei ole rakkaudellista.

Lue myös: 10 tapaa, jotka tuhoavat parisuhteen huomaamatta

Miksi kumppani kettuilee koko ajan? "Suhteeseen tuodaan vähän kaikkia elementtejä"

Sarkastinen kuittailu voi olla vanhemmilta tai sisaruksilta opittu malli, jossa yhteen piikkiin vastataan toisella. Lapsuudenkodissa kettuilu voi olla asia, jolle nauretaan yhdessä. Myös parisuhteet ovat erilaisia: yhdessä huulta heitetään vapaammin kuin toisessa.

– Suhteeseen tuodaan vähän kaikkia elementtejä edellisistä tärkeistä ihmissuhteista. Se on myös tilaisuus oppia uusia, paremmin toimivia malleja. Hyvä huumori on sellaista, mille voi yhdessä nauraa. Se vahvistaa keskinäistä yhteyttä. Toinen voi kuittailla vähän takaisin ja se voi olla hauskaa, Laakso kuvaa.

Aina sarkastiset heitot eivät huvita. Asioista, joista tietää toisen tuntevan huonoa mieltä, ei kannata heittää läppää.

– Jos kuittailu liittyy toisen ominaisuuksiin, jotka ovat hänelle heikkouksia, silloin se on ikävää ja kertoo jotakin parisuhteesta. Jos toinen esimerkiksi kokee ulkonäköön liittyvästä seikasta huonommuutta ja kuittailu kohdistuu siihen, se on loukkaavaa, Laakso kuvaa.

Katso myös: Välittämistä vai väkivaltaa? Tunnista vaarallinen mustasukkaisuus. Juttu jatkuu videon alla.

Kun huonosta kartanlukutaidostaan tunnettu vaimo on taas kerran eksynyt heti kotipihasta poistuttuaan, tilanne saattaa naurattaa. Mikäli asiasta vitsailtaessa ilmapiiri tai ilmeet kiristyvät, huoneeseen laskeutuu ikävä hiljaisuus tai äänensävyt muuttuvat, kyse ei ole hyväntahtoisesta naljailusta. Aina sarkasmi ei ole vitsailua; alla voi olla esimerkiksi aito halu loukata.

Pahimmillaan suhteessa nälviminen on väkivaltaa.

– Jos nälviminen loukkaa, on se vähintään huonoa kohtelua. Voi miettiä, onko piikittelyssä jonkinlainen valtasuhdekuvio, vai onko huumori hyväntahtoista? Hyväntahtoinen huumori ottaa toisen tunteet huomioon. Jos huomaamattaan piikittelee ikävästi, loukkaantuneen pitäisi voida ottaa asia puheeksi, Laakso sanoo.

Lue myös: Varoitusmerkit, joita ei kannata jättää huomiotta parisuhteessa: "Tässä on se riitelyn ja henkisen väkivallan ero"

Mistä saa vitsailla? "Se voi loukata paljon"

Toisaalta siedämme perheiltämme paljon sellaista, mitä puolituttu ei saisi anteeksi. Sisartaan voi sanoa levottomaksi säätäjäksi, mutta jos joku vieraampi käyttää samaa termiä, älähdämme.

Lupa kuittailla liittyy siihen, mikä naljailijan tarkoitus on ja miten hyväksytyksi vitsin kohteena olevan asian ylipäätään kokee.

– Jos ihmisellä on vaikka isot jalat, joita hän on yrittänyt peitellä, ja joku kuittaa niistä, se voi loukata paljon, Laakso sanoo.

Aina uudestaan heitetty kuitti luultavasti lakkaa lopulta olemasta hauska.

– Itselläni on esimerkiksi hirveän huono suuntavaisto. Sen olen aina tiennyt ja naureskelen sille itsekin. Voisin sanoa työkaverillekin, että minulla on huono suuntavaisto. Jos joku sanoo, että älä sitten eksy, eksyt aina heti, kun lähdet postilaatikolta, kyllä se ensimmäisellä kerralla naurattaa. Kun sen kuulee monta kertaa, ei se enää sitten tunnu niin hauskalta.

Lue myös: 10 ongelmaa, jotka kielivät huonosta kommunikaatiosta parisuhteessa – "Voi olla varoitusmerkki"

"Miksi heittää vitsejä, jotka eivät tunnu kivoilta?"

Vitsin kohteena voi olla hankalaa olla. Jos provosoituu, sanotaan huumorittomaksi – älä nyt suutu, leikkiä leikkiä, mä vaan vitsailin ja niin edelleen. 

– Toinen ei voi määritellä loukkaantumista toisen puolesta tai sanoa "tämähän oli vain vitsi, mitä siitä loukkaannut". Miksi heittää vitsejä, jotka eivät tunnu kivoilta? Jos heitto oikeasti loukkaa, siitä täytyisi pystyä puhumaan, ja toisen täytyisi kyetä ottamaan se vastaan eikä vähätellä, Laakso muistuttaa.

Katso myös: Näin mykkäkoulu vaikuttaa parisuhteeseen! Juttu jatkuu videon alla.

Kun vitsailu menee pieleen, olo voi tuntua ilkeältä. Oman virheen kuuleminen sanoitettuna saattaa nolostuttaa. Se on hyvä merkki: häpeä kertoo osaltaan empatiakyvystä.

– Sitähän voi vahingossa sanoa asioita, jotka tuntuvat toisesta pahalta. Silloin loukkaantuneen pitäisi ottaa asia puheeksi. Jos suhteessa on empatiaa ja piikittelijä on empatiakykyinen, hän voi sanoa "voi ei, en tarkoittanut, anteeksi", Laakso sanoo.

– Jos asiaa ei uskalla ottaa puheeksi, olisi hyvä miettiä, miksi: Pelkääkö nolaavansa tai suututtavansa toisen? Joutuuko peittämään omia tunteitaan samalla, kun toinen saa heittää mitä vain? Se on hankalampi asia.

Lue myös: Tiedostatko suhteenne "römpiöt"? Psykologi antaa vinkit, jos oma parisuhde mietityttää – ota käyttöön 30 sekunnin sääntö

Miten lopettaa toisen piikittely?

Ikävä piikittely ei tee hyvää kenenkään omanarvontunnolle tai parisuhteelle. Se saa ihmisen vetäytymään, puolustautumaan ja sanomaan samalla mitalla takaisin. Kun keskustelu muuttuu pelkäksi kuittailuksi, suhde ei ainakaan vahvistu.

– Minkä takia pitää kettuilla? Sitä on hyvä miettiä. Mikä on se syy? Siinä voi olla valta-asetelmaa, jossa toista käyttää omien tunteidensa kanavana. Se ei ole hyvä asia. Joskus ilkeilijä saattaa kokea virheiden osoittelun ikävällä tavalla oikeudekseen osoittaa "kumppanille paikkansa". Syynä saattaa olla jo persoonallisuuden piirre, joka tuottaa parisuhteeseen ja ilkeilyn kohteelle suuria vaikeuksia, Laakso sanoo.

Niin sanottu tavanomainen riitely ei sisällä esimerkiksi alistamista tai häpäisemistä.

Lue myös: Tuuli-Elina erosi pitkästä parisuhteesta, vaikka siinä ei ollut tavallaan mitään vialla: "Tiputti valtavan taakan harteilta"

Totta on myös se, etteivät kaikkien huumorintajut voi osua yksiin.

– Voi olla myös niin, että ihmisen on vaikeaa lukea toisen tunteita, tulkita ilmeitä tai äänensävyä. Ihmisellä voi olla nepsypiirteitä, esimerkiksi autistisia piirteitä. Silloin tarvitaan kommunikointia ja keskustelua: näin asian koen ja tunnen, toivon, että toimit näin. Selkeää puhetta, kertomista ja sopimista.

Uusia puhetapoja kuitenkin on mahdollista opetella. Koska ihminen on enemmän tai vähemmän oppimiensa tapojen orja, voi olla, että kettuilusta joutuu sanomaan useamman kerran ennen kuin uusi tapa löytyy.

– Jos lapsuudenperheessä on ollut sisarusten tai vanhempien kesken kuittaileva puhetapa, sitten pitää opetella uusi. Ihmissuhdehan on aina kahden kauppa. Siinä täytyisi toimia niin, että molempien on riittävän hyvä olo, Laakso sanoo.

– Onhan sekin tärkeää, ettei koko ajan tarvitse pelätä, mitä sanoo. Pitää voida luottaa siihen, että toinen kertoo, jos loukkaantuu. Silloin voi pahoitella asiaa ja yrittää välttää sitä, mikä loukkaa.

Lue myös: Tällainen käytös enteilee avioeroa, mutta havaitsetko hälytysmerkit ajoissa? – "Päättää parisuhteen aika nopeasti"

Lue myös: Yhteys kumppaniin kateissa? Älä tee näitä virheitä: "Ei ole otollinen kohta ratkoa asioita"

Katso myös: Tuntuuko oma suhde tällaiselta? Varoitusmerkki, jota ei kannata jättää huomiotta

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Osittaiset lähteet: Kotiliesi, Yle