Ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tasapaino kuormittumisen ja palautumisen välillä on tärkeää. Jos stressi muodostuu pitkäkestoiseksi, elimistö on jatkuvassa hälytystilassa.
Stressireaktio on kehon normaali vaste, jonka pitäisi purkautua minuuteissa. Tänä päivänä stressireaktio ei välttämättä pääse purkautumaan ollenkaan. Myös "hyvät" muutokset voivat olla yhtä stressaavia kuin "huonot". Esimerkiksi omaan asuntoon muuttaminen on iloinen asia, mutta se voi olla myös yksi stressaavimmista elämänmuutoksista!
Stressi liittyy tavalliseen arkeen, ja se voidaan nähdä myös myönteisessä valossa. Positiivisimmillaan stressi stimuloi aivoja, panee ihmisen liikkeelle ja sparraa huippusuoritukseen.
Tasapaino kuormittumisen ja palautumisen välillä on tärkeää
Stressireaktiokykymme ansiosta olemme selvinneet evoluution saatossa. Reaktiokyky on edelleen tarpeellinen, mutta eri syistä kuin luolamiehelle: se varoittaa, kun olemme kuormittamassa itseämme liikaa.
– Stressi on hyvä apulainen, mutta huono isäntä. Se saa toimimaan, mutta jos se jää päälle, se on kohtalokasta niin aikaansaamiselle kuin terveydellekin, tiivistää Marja-Liisa Manka.
Yrittäjä ja työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Manka on kirjoittanut teoksen Stressikirja – mistä virtaa?.
Ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tasapaino kuormittumisen ja palautumisen välillä on tärkeää. Jos palautumista ei pääse tapahtumaan, elimistö ylikuormittuu.
Palautumisteorian mukaan elimistöllä on myös aktiivinen palautumisjärjestelmä, niin sanottu rauhoittumisjärjestelmä, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti. Jos stressi muodostuu pitkäkestoiseksi, elimistö on jatkuvassa hälytystilassa.
– Jokaisen olisi hyvä oppia tunnistamaan oma elpymistarpeensa. Työntekijän kokema riittämätön palautuminen ennustaa nimittäin myöhemmin ilmeneviä psykosomaattisia oireita, työstä poissaoloja ja työuupumusta, sanoo Manka.
Oletko sinä kova stressaamaan?
Tee leikkimielinen testimme – saat samalla vinkkejä stressinhallintaan!
Testi
Osittainen lähde: Noo&logos