Näistä merkeistä tiedät sisun kääntyneen sinua vastaan – psykologi varoittaa harhaluulosta

Loppuun palamista vastaan ei ole koskemattomuusamuletteja, työterveyspsykologi Sari Valavuori kuvaa. Sisukkaan ihmisen sinnittely ja palautumisen laiminlyönti voivat lopulta kostautua. Sisu on kääntynyt ihmistä vastaan, kun se alkaa vaikuttaa hyvinvointiin.

Sisukkuus on suomalaisuuteen liitetty piirre, jolla viitataan tahdonvoimaan ja lannistamattomuuteen. Sinnikkyydestä puhutaan usein myönteisessä valossa, mutta käytännön elämässä se voi myös kääntyä ihmistä vastaan.

Yhdessä suorituskeskeisen ja tavoitteellisuutta korostavan kulttuurin kanssa liiallinen sisukkuus voi johtaa siihen, ettei ihminen missään kohdin saa palautua kunnolla.

Ylisinnikkyys ja äärimmilleen trimmattu ylivahva psyyke eivät kuitenkaan suojaa loppuun palamiselta – sitä vastaan ei ole koskemattomuusamuletteja, kuvailee Mehiläisen työterveyspsykologi Sari Valavuori. Palautumisen laiminlyömisen seurauksena ihminen saattaa tippua korkealta ja kovaa.

Kerran pohjaan palaneeseen mieleen ja kehoon jää vahva jälki. Uupunut ihminen herkistyy uupumukseen johtaneille asioille. Vahvan tunnemuistin vuoksi niihin alkaa reagoida entistä vahvemmin.

Ylivirittyneestä mielestä kertovat oireet

Sisukkaaksikaan itsensä mieltävän ihmisen ei siis kannata unohtaa palautumista ja sivuuttaa kuormituksesta kertovia merkkejä.

Tavallisin oire ylikuormituksesta on Valavuoren mukaan väsymys. Myös huolestuneisuus, ylikannustava tai -vaativa sisäinen puhe, katastrofiajattelu, itkuisuus ja ärtyneisyys voivat olla voimavarojen hiipumisesta.

Uupumus heikentää kognitiivisia toimintoja, mistä seuraa muistamiseen, päätöksentekoon ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia. Ylivirittyneisyys ja stressi voimistavat lisäksi kivun kokemuksia sekä esimerkiksi herkkyyttä äänille. Tämä voi hermostuttaa ihmistä entisestään.

Lopulta pakka tuntuu leviävän käsiin.

Ylikuormittunut mieli näkyy myös kehossa. Joskus vasta fyysiset oireet, kuten rytmihäiriöt, pahat päänsärkykohtaukset ja muut kiputilat pysäyttävät sisupussin.

Kun diagnoosikin tuntuu epäonnistumiselta – Saanan, 26, persoonallisuushäiriö naamioitui pitkään masennukseksi. Juttu jatkuu video alla.

Kun diagnoosikin tuntuu epäonnistumiselta – Saanan, 26, persoonallisuushäiriö naamioitui pitkään masennukseksi 5:55
KATSO VIDEO: Videolla Saana kertoo rehellisesti kokemuksistaan vaativan persoonallisuushäiriön kanssa.

Näin rauhoitat ylivirittynyttä mieltä

Ensisijainen ylivirittyneen mielen itsehoitokeino on pysähtyä itsensä äärelle ja pohtia olotilansa juurisyitä. Tämä on toki helpommin sanottu kuin tehty.

Valavuoren mukaan on tyypillistä, että ylikuormittunut ihminen myöntää vasta jälkikäteen vaikeat tunteensa, joita on paahtamisen keskellä työntänyt syrjään.

– Ihmiset aina sanoo myöhemmin, että kyllä mä tunnistin, kyllä mä huomasin, mutta mulla oli sellainen uskomus tai ajatus, että jos mä niiden äärelle pysähdyn, niin tavoitteeni eivät pääse toteutumaan, Valavuori kuvaa.

Vaikeuksista selviämistä saatetaan pitää itsestäänselvyytenä, vaikka sitä se ei ole. Itsestään selviltä saattavat kuulostaa myös akkuja lataavat konstit – riittävästä levosta ja unesta huolehtiminen, mielekäs tekeminen sekä tekemättömyys – mutta silti ne saattavat jäädä kiireiden jalkoihin.

Valavuori ei pidentäisi "pitäisi tehdä" -listaa vaan miettisi ennemmin, mitä ihmisen kannattaisi elämässään muuttaa. Itsemyötätunto on yksi mielen ylivirittymistä lievittävistä asioista.

Taito on myös avun hakemisen taito. Läheisille ja työkavereille kannattaa kertoa, jos voimat tuntuvat olevan loppumassa. Ammattiavun piiriin hakeutumista ei tarvitse hävetä. Lääkäritkin tunnistavat ja osaavat hoitaa nykyään hyvin uupumusta.

Älä käytä kaikkia voimavaroja kerralla

Nykyelämän suorituskeskeisessä ja tavoitteellisuutta korostavassa kiirekulttuurissa ihminen ei välttämättä halua pysäyttää "hyvää draivia", kun kaikki tuntuu sujuvan mallikkaasti. Kaikkia keräämiään voimavaroja ei kannata kuitenkaan käyttää heti vaan säästellä akkuja myös tulevaan.

Hyvinä hetkinä Valavuori kehottaa lisäksi pohtimaan, mitkä tekijät olotilan taustalla vaikuttavat. Näin ihminen pääsee oman hyvän olon reseptinsä jäljille.

Ihmisten pitäisi voida hyvin, ei vain pärjätä sisun voimalla.

Alla olevalla videolla kerrotaan, millainen työ rasittaa aivoja eniten.

Lue myös:

    Uusimmat