Jokainen tulipalo alkaa lähinnä kipinöistä, muistuttaa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi. Useita kansainvälisiä konflikteja nähneen Löövin mukaan kuitenkin tavallisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa konfliktien kehityskulkuihin.
Video: Thaimaalaisten poikien videotervehdys sairaalasta
Aurinko porottaa maanantai-iltapäivällä Porissa nostaen elohopean 30 asteen paikkeille. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Lööville kansainväliset kuumat konfliktit ovat tuttuja.
Kalle Löövi.
– Puhun kansainvälisestä näkökulmasta, isoista katastrofeista tai niiden uhkista. Mutta jokainen tulipalo alkaa lähinnä kipinöistä, Löövi muistuttaa.
Lue myös:
Tällä hetkellä Löövi on omien sanojensa mukaan eniten huolissaan Syyrian tilanteesta.
– Mielestäni kaikkein pahin tilanne on Syyriassa. Meidän täytyisi löytää keinoja, joilla pystymme maailmankansalaisina vaikuttamaan siihen, että tällainen sodankäynti ei ole hyväksyttävää, Löövi kuvaa Syyrian tilannetta.
Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi muistuttaa, että Syyrian sodan jälleenrakennus tulee kestämään vuosia.
YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n arvion mukaan yli 5,6 miljoonaa syyrialaista on joutunut jättämään kotimaansa kahdeksatta vuotta jatkuvan konfliktin seurauksena.
Globaali kahtiajakautuminen huolettaa
Välillä kipinät kytevät myös pinnan alla. Löövin mukaan esimerkiksi globaalin kahtiajaon alla kipinöi.
– Globaalisti, mikä ei näy vielä sotina, on kahtiajakautuminen.
Juuri polarisoituminen huolettaa kansainvälisen avustustoiminnan johtajaa. Aihe on ollut ajankohtainen myös Helsingin huipputapaamisen alla. Sama kahtiajakautuminen näkyy Löövin mukaan myös ympäri Eurooppaa.
Syinä kehityksen taustalla Löövi mainitsee muun muassa keskustelukulttuurin muutoksen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat maanantaina 16. heinäkuuta Helsingissä.
– Keskustelun voi hoitaa puskista huutelemalla ja olla todella ilkeä. Propaganda oli todella suuri Balkanin kriisin aikaan, nyt sitä propagandaa tekee huomattavasti suurempi joukko. Osa tekee sitä ymmärtämättömyyttään ja tyhmyyttään.
Sen sijaan Löövi ei halua nimetä yksittäisiä maita tai keskustelulinjoja.
– Voit syöttää valheita, jotka kärjistävät toisten mielipiteitä. Siitä on tullut tällaista kivien heittelyä. Se on minusta vaarallista.
MTV Uutiset kertoi huhtikuussa tutkimuksesta, jonka mukaan Facebook on ollut merkittävässä roolissa rohingya-muslimivastaisen vihapuheen leviämisessä Myanmarissa.
Löövi kuitenkin painottaa, että kuva sosialisesta mediasta ei ole niin mustavalkoinen. Hänen mukaansa esimerkiksi useat sosiaalisen median tempaukset osoittavat sen voiman hyväntekemiseen. Näin myös meillä jokaisella on Löövin mukaan mahdollisuus vaikuttaa.
Vasta kipinät ylittävät uutiskynnyksen
Usein vasta kipinöivät tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen.
Näin kävi esimerkiksi Thaimaan luolapelastusoperaation yhteydessä. Kansainvälisen avustustoiminnan johtajan mukaan poikien tapauksen saama julkisuus toi paikalle Thaimaahan esimerkiksi parhaat sukellusasiantuntijat. Julkisuudella on kuitenkin kääntöpuolensa.
Thaimaan pohjoisosissa luolastoon loukkuun jääneen juniorijalkapallojoukkueen kohtalo nousi suureksi kansainväliseksi mediatapahtumaksi kesä-heinäkuussa.
– Ihan käsittämätöntä puolestaan oli se, että verrattuna todella kaikkiin muihin kriiseihin, siitä leivottiin todella sellainen, että se ei enää maistunut hyvältä. Pienet pojat tai nuoret miehet otettiin näkyvyyskampanjan käyttöön, vaikka he olivat edelleen vaarassa.
Löövi muistuttaa, että Thaimaassa riittäisi myös muita asioita, jotka kaipaisivat kuntoon panemista.
– Kyllä kaikki se energia, mitä siihen julkisuuteen käytettiin loppuvaiheessa, niin Thaimaassa olisi ollut kyllä muitakin asioista, joiden kuntoon saattamisessa olisi ollut hyöytyä, Löövi summaa paljon julkisuutta saanutta tapausta.