Presidentti Tarja Halonen toivoo sydämestään, että tulevasta hallituksesta tulee ennakkomainettaan parempi.
Perusporvaripohjalle rakennettavaa hallitusta on arvosteltu siitä, että kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat jäämässä sivurooliin ja kovien talouspäätösten jalkoihin. Halonen muistuttaa, että kansalaisjärjestöt, ammattiyhdistysliikkeet mukaan luettuna ovat valmiita yhteistyöhön, kunhan hallitus on siihen valmis.
– Meidän on pyrittävä huomaamaan, että kaikkien kriisien takana leijuu kestävä kehitys. Se ei varmasti odota, koska meillä on sille aikaa. Meidän opeteltavaa ratkaisemaan useita ongelmia yhtäaikaisesti, sekä kriisejä, että ehkäisemään niitä. Yhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti on ehdottoman tärkeätä, Halonen kertoi MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.
Halonen on viettänyt viimeiset kuukaudet opettamassa kriisinhallintaa kansainvälisen politiikan opiskelijoille Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa. Halonen kiittelee Suomen nykyisten avustusjärjestöjen (esim. Kirkon ulkomaanapu) toimintaa Nepalin ja Välimeren pakolaistulvan tapaisissa kriiseissä, mutta korostaa, että ennalta valmistautuminen on jatkuvasti tärkeämpää.
– Kansainväliset järjestöt olivat varoittaneet Kathmandua toistuvista maanjäristyksistä, sitä pitää valmistaa niin, että se kestäisi ne.
Halonen muistuttaa, että Nepaliin on rakennettu 350 järistyksenkestävää koulua, jotka säästyivät tuholta, kuten myös vastaavat sairaalat.
– Kouluja on maassa kuitenkin 45000, joten tämä antoi vain osviitta, miten täytyy jatkossakin toimia.
Yksin Nepal ei pärjää, sillä maa on maailman köyhimpiä.
– Olisiko 145:s 187 maasta, Halonen muistelee.
Halosen mukaan kestävään kehitykseen panostaminen koskee meitä kaikkia – sillä ilmastonmuutos on takana suurimpaan osaan luonnonkatastrofeista, kuten tulvista ja taifuuneista. Tätä riskiä ei presidentin mukaan voi lisätä.
Välimeren alueella aloitetusta EU-operaatiosta pakolaistulvan hillitsemiseksi Halonen on tyytyväinen, että päätös lopulta tehtiin. Kysymyksiä on silti vielä auki.
– Olemmeko me vain tyytyväisiä, ettei näitä ihmisiä tule? Miten heidän kohtalonsa olisi parempi? Saksa on ehdottanut turvallisia reittejä, jotka muistaakseni Suomenkin osalta on tyrmätty.
Halosen mukaan Välimeren tragedian pitäisi osoittaa, että pakolaiset ovat valmiita yrittämään mitä keinoa tahansa päästä pois nykyisistä elinoloistaan.
– En ole oikea henkilö kertomaan, pitääkö käyttää voimakeinoja väkivallan pysäyttämiseen, mutta sisällissodat ovat aina pahoja. Libyassa Gaddafin kaatuminen oikeastaan pahensi tilannetta.
Se, mitä Halosen mukaan pitäisi tehdä, olisi keskusteluyhteyden ylläpitäminen "ei-hyvämaineistenkin maiden kanssa.
– Näin voisimme vaikuttaa, jotta ihmiset saisivat itse hoidettua asiansa paremmaksi. Väkivaltakin luo väkivaltaa, mutta joskus voimakeinoja tarvitaan.
Katso koko haastattelu Huomenta Suomen videolta.