Tutkija esittää huolensa suositun hyttyskarkottimen käytöstä – "En näe, että olisi turvallisia alueita käyttää"

Thermacell-hyttyskarkotin on viime vuosina saanut negatiivista huomiota sen sisältämän pralletriini-hermomyrkyn takia. Vaikka se ei tapa hyttysiä, se saattaa pidemmällä aikavälillä heikentää muiden hyönteisten värinäköä ja suunnistuskykyä.

Thermacellin maahantuojana toimiva Proviter näkee asian toisin. Maahantuojan lähettämän vastineen voit lukea tämän jutun lopusta.

Oulun yliopiston dosentti ja eläinekologi Olli Loukola kieltäisi Thermacellin käytön kokonaan.

– Laite erittää pralletriinia, joka on hermomyrkky. Vaikka se ei tappaisikaan laitteen vaikutuspiirissä oleskelevia tai pesiviä ei-kohteena olevia hyönteisiä, se saattaa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi niiden värinäköön tai suunnistuskykyyn.

Lue myös: Hyönteistutkija ei käytä kovia hyttysmyrkkyjä – mitä mieltä hän on kohutusta Thermacellistä?

Pari vuotta sitten näytti jo siltä, että Thermacellin käyttö kiellettäisiin tulevaisuudessa kokonaan juuri pralletriinin takia, mutta mehiläistutkijan ilot olivat ennenaikaisia.

– Thermacell itse väittää, että heillä on tutkimuksia, joissa todetaan se turvalliseksi pölyttäjille, mutta ne eivät täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. 

Lue myös: Nyt puhuu kohutun Thermacellin maahantuoja – "Laitteen tarkoitus ei ole tappaa vaan ajaa hyttyset pois"

Yritysten itsensä teettämillä tutkimuksilla on Loukolan mukaan vain vähän tieteellistä painoarvoa eturistiriidan takia. 

Olli Loukolan mukaan pralletriini vaikuttaa muihinkin kuin mehiläisiin.

– Hyttysethän väistävät sitä, ne eivät tule alueelle, jossa kemikaalia on. Mutta esimerkiksi hämähäkit, toukat ja muut lentokyvyttömät selkärangattomat eivät välttämättä pääse sitä karkuun, vaan elävät siinä vaikutusalueella.

Ilman pölyttäjiä pölytysprosessi häiriintyy ja kuningatarmehiläisten määrä vähenee.

Kolopesivät erakkomehiläiset ja -ampiaiset pesivät Loukolan mukaan usein myös seinien raoissa, joten nekin kärsivät kemikaalista.

– Ilman lisätutkimuksia en näe, että olisi turvallisia alueita käyttää Thermacelliä.

Kuningattaret katoavat

Kun yksittäiset mehiläiset menettävät suuntavaistonsa, ne eksyvät matkalla pesälle.

–Ja kun ne eivät pääse pesään, ei tule myöskään tarpeeksi siitepölyä ja mettä pesän ravinnoksi ja se taas vaikuttaa negatiivisesti tulevien kuningattarien tuotantoon, Loukola selventää.

– Kun kuningattaria syntyy vähemmän, syntyy uusia pesiä vähemmän. Ja kun ei ole pölyttäjiä, kasvien pölytysprosessi häiriintyy, koska pölyttämättömät kukat eivät tuota siemeniä tai hedelmiä normaalisti. Omenapuukin tuottaa satoa parhaiten, jos lähellä on pölyttäjiä, kertaa Loukola.

Lue myös: Kesästä tulee todennäköisesti pölyttäjien suhteen heikko – näin voit auttaa luontoa omalla takapihallasi

Loukola ei halua syyllistää yksittäisiä ihmisiä Thermacellin käytöstä, mutta tutkijoiden viesti pitäisi ottaa vakavasti.

– Kriittinen ajattelu olisi kiva juttu. Ongelmahan nostettiin esille Euroopassa pari vuotta sitten, mutta niin kauan kun ei ole päätöstä palletriinin kieltämisestä, Thermacell-laitteen myynti on ilmeisesti sallittua. 

– En ole hyttysfani, en mielelläni niitä terassilla katsele. Mutta en näe laitteen käyttämistä edes vaihtoehtona.

Lue myös: Tutkijat opettivat kimalaisia liikuttamaan juuri oikean värisen pallon maaliin: "On yllättävää, kuinka monimutkaisia sääntöjä kimalaiset oppivat"

Pralletriinin haitallisuus ympäristölle on tällä hetkellä EU:ssa selvityksessä, mutta Loukolan mukaan yliopistossa on syksyllä alkamassa oma tutkimus kemikaalin vaikutuksesta mehiläisiin.

– Ikävä kyllä, joudumme tieteen nimissä uhraamaan tutkimukseen joitain mehiläisiä, mutta haluamme selvittää, miten pralletriini konkreettisesti pölyttäjiin vaikuttaa.

Tarvitseeko hyttysiä torjua?

Thermacellin tarkoitus on torjua hyttysiä, mutta tarvitseeko niitä torjua, vai pitäisikö niihin totutella? Jos Suomesta haluaa etsiä hyttysistä eniten tietävää tutkijaa, johtavat kaikki tiedustelupolut Helsingin yliopiston virologian osaston tutkija Lorna Culverwellin luo.

Hyttystutkija ei käyttäisi Thermacell-laitetta, vaikka se ei hyttysiä tapakaan.

Culverwell on tutkinut ja kerännyt hyttysiä Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Culverwell muun muassa on löytänyt Suomesta aivan uuden hyttyslajin.

Lue myös: Suomesta löytynyt uusi hyttyslaji – tiedetään levittävän aivotulehdusta aiheuttavaa virusta

Thermacell-asiantuntija Culverwell ei ole, mutta hän kertoo saaneensa kutsun yritykseltä tulla seuraamaan Thermacellin toimintaa käytännössä.

Thermacellin ei tiedetä aiheuttavan vaaraa hyttysille, sillä ne pysyttelevät poissa sen vaikutusalueelta.

Culverwellin mukaan hän ei päässyt tilaisuuteen, joten epäselväksi on vielä jäänyt, onko laite turvallinen vai ei. Hyttystutkijana Culverwell itse ei laitetta käyttäisi.

– Laitteelle varmasti on aikansa ja paikkansa joissain tapauksissa, mutta henkilökohtaisesti en pidä ajatuksesta, että kotitaloudet ympäri maailmaa levittävät ympäristöön pienintäkään määrää näitä kemikaaleja.

– Henkilökohtaisesti en näe syytä, miksi käyttäisin tätä laitetta.

Laki ei kiellä käyttämästä

Euroopan kemikaaliviraston tiedottaja Mikko Väänänen kertoo MTV Uutisille, että tällä hetkellä pralletriinin turvallisuus on selvityksessä EU:ssa.

– Kreikan arvioinnista vastaava toimivaltainen viranomainen on lähettänyt pralletriiniä koskevan arviointikertomuksensa ECHA:lle. Käynnistämme sitä koskevan jäsenvaltioiden lausuntokierroksen tänä kesänä, ja jos kaikki menee prosessin mukaisesti, biosidituotekomitean lausunto tästä tehoaineesta on saatavilla ensi keväänä. Sitten se lähetetään Euroopan komissiolle päätöksentekoa varten.

Väänäsen mukaan ainakaan toistaiseksi pralletriinin käyttöä koskeviin sääntöihin ei ole tulossa muutoksia EU:n tasolla.

– Emme kuitenkaan voi spekuloida komitean arviolla etukateen, joten nykyiset ohjeet ovat voimassa toistaiseksi ja ohjeiden mukainen käyttö siis on sallittua.

Juttua muokattu 10.7. klo 20.30: Lisätty juttuun Thermacellin maahantuojan vastine sekä lisätty jutun alkuun tieto siitä, että maahantuoja on lähettänyt artikkelin julkaisun jälkeen vastineena oman näkemyksensä artikkelissa esitettyihin asioihin. Lisäksi muutamaa sanamuotoa on täsmennetty esimerkiksi otsikossa.