Hyönteistutkija ei käytä kovia hyttysmyrkkyjä – mitä mieltä hän on kohutusta Thermacellistä?

Tämän kesän hyttyset ovat vielä harmittomia pieniä munia lätäköissään, mutta miten säästyä kutisevilta paukamilta, kun aikuiset ötökät ovat valmiita imemään vertamme? Hyönteistutkija ei tuomitse kovienkaan karkotteiden käyttöä, mutta suosii itse luonnonmukaisempia keinoja. 

Kansan suosimat ja tehokkaiksi kuvatut, mutta kovia aineita sisältävät hyttyskarkotteet herättivät viime kesänä kiivasta keskustelua.

Erityisesti huolta aiheutti hyttystorjuntalaite Thermacell, jonka vaikuttavat aineet ovat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin mukaan hyönteisille hermomyrkkyjä.

Laitteen maahantuoja rauhoitteli noussutta kohua.

– Kun laite käynnistetään ulkona, hyttyset ja hyönteiset, jotka ovat lähistöllä, lähtevät pois. Ei laitteen käytön jälkeen maassa loju tajuttomia tai kuolleita hyttysiä tai hyönteisiä. Tarkoitus ei ole tappaa vaan torjua, ajaa ja pitää pois hyttyset, naantalilaisen Proviterin toimitusjohtaja Tom Kreutzman sanoi Kauppalehden haastattelussa.

Hyttystutkija Jukka Salmela taas kiisti Kreutzmanin väitteen MTV Uutisten haastattelussa. Salmelan mukaan laitteen vaikuttava aine on ainakin teoriassa tappavaa myös pölyttäjille.

"Jokainen saa tietysti käyttää mitä haluaa"

Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija ja hyönteistutkija Reima Leinonen ei tuomitse ärjyjenkään karkottimien, kuten Thermacellin, käyttöä. 

– Jokainen saa tietysti käyttää mitä haluaa ja totta kai se karkottaa, mutta tappaako se myös ja miten (muuten) se vaikuttaa pölyttäjiin, paljon on vielä tutkimisen aihetta siinä, Leinonen muotoilee MTV Uutiset Livessä.

– Sitten nämä toiset, joita kutsutaan hyttysposottimiksi, niissä houkutteleva tekijä on hiilidioksidi. Siinä on kaksi puolta mitalissa. Jos se ei ole päällä, se ei myöskään houkuta, mutta kun se on päällä, se myös tappaa. Nämäkin ovat tappavia pyydyksiä.

Coolius hyttyskesässä kannattaa

Itse Salmela ei kertomansa mukaan käytä Thermacelliä eikä muitakaan vastaavia aineita.

– En niitä juurikaan käytä, koska en tarvitse. Ja miksi en tarvitse? Ilmeisesti minulla ei ole niin aktiivinen pintaverenkierto, koska ne eivät käy minun kimppuuni niin aggressiivisesti.

Muita luomumpia keinoja kaipaavia Leinonen neuvoo käyttäytymään luonnon helmassa rauhallisesti.

– Mitä coolimmin pystyy olemaan luonnossa – ei hypi, ei huido eikä muutenkaan stressaa siitä hommasta – pintaverenkierto pysyy laimeana, eikä hiilidioksidia tupsua runsaasti. Ja hikoilu on myös totta kai (houkutus). Pölyttäjähyönteisille mesiviittoja ovat kukat; ihmisissä taas hiki, lämpö ja hiilidioksidi ovat niitä veriviittoja, joiden avulla ne meidät löytävät. 

Lapset kannattaa suojata itikoiden puremiselta peittävällä vaatetuksella.

– Kemikaalien käyttöä kannattaa aina välttää. Pitkähihaista päälle ja hyttyshattua päähän. Ja jos vauva nukkuu vaunussa, siihen pannaan totta kai tiivisti verkko suojaksi. 

Lue myös:

    Uusimmat