Helsingin Sanomien mielipidesivuilla julkaistiin tänään MTV:lläkin uutisoitu omaisen kirjoitus isoäidin pitkällisestä kuolemasta hoitolaitoksessa. Omainen toivoi kovemman kivunlievityksen sallimista Suomessa. THL:n vieraileva tutkimusprofessori epäilee, ettei hoidosta viestitty tarpeeksi hyvin omaisille, sillä laki ei estä riittävää kivunlievitystä.
– Kun pitkäaikaissairaalla tai vanhuksella on edessä varma kuolema ja toimenpiteenä käytetään jo passiivista eutanasiaa - - lain pitäisi sallia aktiivinen eutanasia tai edes voimakkaiden kipulääkkeiden kuten morfiinin käyttö, kirjoitti lapsenlapsi isoäitinsä hoidosta Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vieraileva tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri uskoo, että isoäidin hoidossa on ollut kommunikaatio-ongelmia. Omaiselle on jäänyt käsitys siitä, ettei isoäitiä lääkitty riittävillä kipulääkkeillä muun muassa siksi, ettei Suomen laki kivunlievitystä morfiinilla sallisi. Näin asia ei kuitenkaan ole.
– Laki ei ole missään tapauksessa syynä. Ei tarvitse edes olla kuolemassa, että voisi saada voimakkaita kipulääkkeitä.
Finne-Soveri korostaa, että kun potilaalla on oikeus hyvään hoitoon, on se samalla oikeus myös riittävään kivunlievitykseen.
Myös saattohoitokoti Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen vahvistaa, ettei Suomessa morfiinin käyttöä ole rajoitettu lailla.
Eutanasia ei ole Suomessa sallittua
Toinen mahdollinen puute hoidosta viestimisessä on saattanut sattua lääkelaastareiden kohdalla. Omainen kirjoitti, että "lääkäri antoi käynnillään kipulaastareita. Me olisimme toivoneet mummolle jotain vahvempaa, jotta hänen ei tarvitsisi kärsiä". Lääkelaastarit kuitenkin sisältävät juuri morfiinia tai sen johdannaisia.
Finne-Soveri huomauttaa, ettei Suomessa käytetä toimenpiteenä eutanasiaa, aktiivista saati passiivista. Sen sijaan saattohoitoa voidaan antaa niin hoitokodissa, sairaalassa, kodissa kuin saattohoitokodissakin.
Saattohoidossa ei auteta kuolemaan, mutta siinä pidättäydytään elämää pidentävistä kajoavista toimenpiteistä. Saattohoitoon liittyy yleensä myös elvytyskielto.
Lisäksi loppuvaiheen hoidossa voidaan ottaa käyttöön palliatiivinen sedaatio, jossa potilas nukutetaan siihen asti, että hän lopulta kuolee.
– Erilaisista hoitokeinoista ei ole puutetta, sanoo Finne-Soveri.
Sen sijaan Finne-Soveri kiinnittää huomiota siihen, miksi isoäidin loppuvaihe pitkittyi, kun se yleensä kestää päivän tai kaksi.
– Näin lääkärin korvaan kuulostaa kuitenkin huolestuttavalta, että loppuvaihe on ollut niin pitkä.
Vieraileva tutkimusprofessori korostaa, että saattohoito on muutakin kuin potilaan tarpeista huolehtimista. Finne-Soverin mukaan myös omaisten hädästä huolehtiminen kuuluu hyvään saattohoitoon.