THL:n asiantuntijat vastasivat suomalaisten kysymyksiin koronarokotteesta – voidaanko kasvomaskit unohtaa rokotuksen jälkeen?

THL:n asiantuntijat vastasivat suomalaisten koronavirusrokotetta koskeviin kysymyksiin yleisölle avoimessa verkkotilaisuudessa. Verkkotilaisuus järjestettiin tänään kello 11–12.

Koostimme asiantuntijoiden vastaukset kahdeksaan kiinnostavimpaan kysymykseen:

1. Voiko henkilö, jolla on allergioita ottaa koronavirusrokotteen?

Tämän hetken tutkimustiedon valossa tiedetään, että jos ihminen on allerginen jollekkin RNA-rokotteen aineosalla, rokotetta ei tule ottaa. Jos kyse on ruoka-allergiasta, se ei estä koronavirusrokotteen ottamista.

Jokaisessa rokotuspisteessä on myös valmius hoitaa vakava allerginen reaktio, jos sellainen syntyisi.

2. Voivatko raskaana olevat henkilöt ottaa rokotteen?

THL:n ylilääkäri Tuija Leinon mukaan tiedetään, että koronavirustauti on vaikeampi raskaana oleville. Koska tutkimustietoa raskaana olevien rokottamisesta ei ole vielä tarpeeksi, rokotusta ei toistaiseksi voida suositella heille.

Leinon mukaan yleisesti rokotteiden antaminen raskaana oleville ei ole koskaan helppo asia.

3. Millainen on rokotteen teho ikäihmisillä?

Koronavirusrokotteiden testausvaiheessa noin 10–20 prosenttia testattavista oli ikäihmisiä. Rokotteen teho oli heillä sama, kuin muidenkin kohdalla. 

4. Tuleeko koronarokotteesta influenssarokotteen kaltainen eli pitääkö se ottaa vuosittain?

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontion mukaan tämä riippuu siitä, kuinka paljon virus muuntuu. Rokottamisen käynnistämisen jälkeen ruvetaan tutkimaan, kuinka kauan vasta-aineet säilyvät rokotettujen veressä ja kuinka se korreloi taudin suojaan.

5. Jos on jo sairastanut koronaviruksen, voiko rokotteen silti ottaa?

Rokotetutkimuksissa on ollut mukana myös koronaviruksen sairastaneita henkilöitä. Heidän kohdallaan rokotteen teho on ollut yhtä hyvä kuin muilla.

Sairastaneiden henkilöiden kohdalla voidaan ylilääkäri Hanna Nohynekin kuitenkin pohtia sitä, kannattaako heitä rokottaa ensimmäisten joukossa. Tämän hetkisten tietojen mukaan vasta-aineet jäävät kehoon koronaviruksesta noin kuudeksi kuukaudeksi.

– Näiden ihmisten rokottaminen ei ole ehkä niin kiireinen asia, kuin heidän, jotka eivät ole sairastaneet tautia.

6. Miksi Suomeen ei ole hankittu Sputnik-rokotetta?

Ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan se johtuu siitä, että Suomi on mukana EU:n yhteishankinnassa. Venäläinen lääkeviranomaiskäsittely ei myöskään täytä EU:n standardeja.

– Sinänsä ei ole mitään syytä epäillä, etteikö rokote olisi hyvä, tehokas ja turvallinen.

7. Koska rokottaminen tulee Suomessa päätökseen?

Rokotusaikatauluun vaikuttaa olennaisella tavalla se, millaisella tahdilla rokotteet saapuvat Suomeen. THL:n erityisasiantuntija Mia Kontion mukaan rokottaminen voi jatkua kotimaassa ensi vuoden loppupuolelle saakka.

8. Täytyykö maskia käyttää ja matkustusta välttää vielä rokotuksen jälkeenkin?

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontion mukaan yhteisiä rajoituksia ja varatoimia on noudatettava myös rokotuksen jälkeen. Erilaisia helpotuksia esimerkiksi matkustukseen liittyen selvitetään.