THL: Rokottamattomien tulisi varoa näitä tapahtumia – "Kannattaa kahdesti miettiä lähtemistä"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan rokottamattomien riski saada koronatartunta on nyt korkeampi kuin koskaan aiemmin pandemian aikana.

THL:n projektipäällikön Anna Katzin mukaan rokottamattomien tulisi pohtia, kannattaako korkean riskin tapahtumiin osallistua lainkaan.

– Tällä hetkellä riski saada tauti on korkein koko epidemian aikana. Jos on rokottamaton, kannattaa kahdesti miettiä lähtemistä tilanteisiin, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä ja joissa ollaan tiiviisti. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun pikkujouluihin mahdollisesti lähdetään, Katz kertoi torstain infotilaisuudessa.

THL:n mukaan korkean riskin tapahtumia ovat muun muassa baarit ja yökerhot sekä sisätiloissa järjestettävät konsertit ja urheilutapahtumat, joissa istumapaikkoja ei ole määritelty.

– Kaikissa korkean riskin tapahtumissa kannattaa harkita, ottaako sen riskin, että saa tartunnan.

Viime viikolla Suomessa todettiin noin 5 900 koronatartuntaa, mikä on Katzin mukaan suurin lukema koko epidemian ajalta.

Rokottamattomien riski joutua tehohoitoon on 33-kertainen ja erikoissairaanhoitoon 19-kertainen verrattuna täyden rokotussuojan saaneisiin. 

Tiedot perustuvat elo-lokakuun aikana kerättyyn dataan.

Helsingissä marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana kerätyn tiedon perusteella rokottamattomien riski saada tartunta on noin kolminkertainen yhden annoksen saaneisiin verrattuna ja noin 6-kertainen kaksi annosta saaneisiin verrattuna.

STM: Kahden annoksen suoja vaikuttaa olevan hiipumassa

THL:n mukaan koronan vuoksi sairaalahoidossa olevista noin 70 prosenttia on rokottamattomia.

Tehohoidossa olevista valtaosa on rokottamattomia. Perusterveydenhuollon osastoilla on myös kahdesti rokotettuja potilaita, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

– Heillä kahden annoksen suoja vaikuttaa olevan hiipumassa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi esitti MTV Uutisaamun haastattelussa, että toisen ja kolmannen rokoteannoksen antoväliä tulisi lyhentää nykyisestä 6 kuukaudesta.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio puolestaan muistutti, että yleisesti tiedetään, että suojateho on sitä parempi, mitä pidempi aika tehosteannosten välillä on.

THL:n kanta on, että kolmansia koronarokoteannoksia annettaisiin kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen vakavan koronainfektion riskissä oleville potilaille tai asiakkaita hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle.

Voipio-Pulkin mukaan STM kuitenkin selvittää, tulisiko annosväliä lyhentää.

– Ei tämä ole ensimmäinen kerta epidemian aikana, kun meillä ei ole ehdotonta oikeaa vastausta. Joudumme arvioimaan, mitkä ovat seuraukset siitä, että suoja alkaa hiukan hiipua puolen vuoden jakson loppupuolella. Nämä ovat asioita, joita tälläkin hetkellä hyvin aktiivisesti mietitään.

Lue myös:

    Uusimmat