STM ja THL kertoivat koronainfossa torstaina muun muassa karenteeniohjeen muutoksesta sekä kotitestisuosituksesta.
THL:n karanteeniohjeistus muuttuu. Karanteeni lyhenee minimissään viiteen päivään. Tähän mennessä se on ollut tyypillisesti kymmenen päivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tartuntataudeista vastaava lääkäri voi jatkossa määrittää myös lyhyemmän karanteeniajan.
– THL julkaisee tänään myös uudet kansalaisohjeet, joissa huomioidaan alueiden muuttuneet tilanteet, THL:n ylilääkäri Otto Helve toteaa.
Suomessa todettiin vuoden ensimmäisen viikon aikana arviolta lähes 53 600 uutta koronavirustapausta, kun edellisen viikon aikana todettiin arviolta yli 42 100 uutta koronavirustapausta, kertovat THL ja STM.
– Meillä on testauskapasiteetti ylittynyt siten, että on paljon tartuntoja, jotka jäävät havaitsematta, THL:n Helve sanoo.
– Epidemia-aallon huippua ei ole vielä saavutettu, toteaa puolestaan STM strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
Kotitesteistä suositus
STM:n strategiajohtaja Pasi Pohjolan mukaan STM:n asettama koronatestausvalmiuden asiantuntijaryhmä on valmistellut suosituksen omaehtoisesta koronaviruksen kotitestauksesta.
Tarkoitus on täsmentää kotitestauksen käyttöä ja selkeyttää testituloksesta johtuvia toimenpiteitä.
– Kotitestejä suositellaan henkilöille, joilla on koronaan sopivia oireita sekä altistuneille, jotka eivät välttämättä oirehdi, Pohjola sanoo.
Kotitestiä suositellaan erityisesti lieväoireisille sekä oireisille alle 12-vuotiaille ja samanaikaisesti heidän vanhemmilleen sekä yli 12-vuotiaille sisaruksilleen.
Lisäksi koronavirukselle altistuneille oireettomille suositellaan kotitestin tekemistä vähintään kahdesti kolmen päivän välein.
Pohjolan mukaan kotitestistä saatuun positiiviseen kotitestitulokseen tulee suhtautua kuten viralliseen positiiviseen tulokseen, vaikka ammattilaisen määräämää karanteenia ei tule.
Testitulos on syytä varmistaa terveydenhuollossa esimerkiksi silloin, kun oireet ovat vakavia ja sairastunut kuuluu riskiryhmään tai työskentelee hoivatyössä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:48
Rokotesuojan hiipuminen näkyy
THL:n ja STM:n mukaan tartuntoja tulee ilmi myös jo rokotettujen keskuudessa, mutta rokotukset suojaavat vakavimmilta tautimuodoilta edelleen hyvin.
– Kahdesti rokotetujen kohtaamiset viruksen kanssa havaitaan nyt lähes yhtä usein kuin rokottamattomien, Voipio-Pulkki sanoo.
– Tämä yksinkertaistetusti johtuu siitä, että kun suoja hieman hiipuu, niin kaksi rokotusta saaneita lieväoireisia testataan, Voipio-Pulkki jatkaa.
Voipio-Pulkin mukaan rajoituksia tarvitaan, jotta rokotussuojan vahvistamiseen saadaan aikaa.
– Yhteiskunnan toimivuuden ja runsaiden sairauspoissaolojen, sote-henkilöstön riittävyyden ynnä muun takia tartuntariskejä pitää pienentää sekä omatoimisesti että rajoituksilla, Voipio-Pulkki sanoo.
Lyhyet hoitojaksot kasvussa
Sairaalakuormituksessa kasvavat tartuntaluvut ovat näkyneet siten, että 29.12–12.1. välisenä aikana sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on kaksinkertaistunut.
Tehohoidossa olevien ihmisten määrä on kuitenkin pysynyt varsin vakaana.
– Lyhyiden hoitojaksojen osuus on kasvanut, Voipio-Pulkki sanoo.
– On rehellisyyden nimissä sanottava, että suuren tartuntamäärän vaikutusta tehohoidon tarpeeseen ei todennäköisesti kokonaisuudessaan ole vielä nähty, Voipio-Pulkki toteaa.
29.12.–12.1. välisenä aikana kolmansia koronarokoteannoksia Suomessa annettiin lähes 600 000. Eniten näitä rokotuksia on tuona ajankohtana annettu työikäisille.
– Olisi todella tärkeää saada riskiryhmät ja iäkkäämmät henkilöt ottamaan kolmansia annoksia, Helve sanoo.
Koronaan liittyviä kuolemia oli 12.1. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 688.
14 vuorokauden aikana (29.12.2021–12.1.2022) ilmoitettiin yhteensä 140 menehtynyttä, joista 78 prosenttia oli yli 70-vuotiaita.
1:59