Tiedeministeri Antti Kurvinen tyrmää Tarja Halosen ja muiden arvostelijoiden kritiikin – "Nämä yliopistojen hallitusten puheenjohtajat eivät tiedä, mistä he puhuvat"

– Nämä yliopistojen hallitusten puheenjohtajat, jotka allekirjoittivat tämän kannanoton, eivät mielestäni tiedä, mistä he puhuvat. Se kannanotto oli mielestäni aika naurettava, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo MTV Uutisille.

Puhe on ministerin suusta kovaa.

Suomen korkeakoulupolitiikan linja on muuttunut, sen tiede- ja kulttuuriministeri tullut Antti Kurvinen on sanonut suorasanaisesti ääneen.

Tiedeministerin salkku on tällä hallituskaudella kuulunut keskustalle, ja se näkyy. Keskittämisen aika on Kurvisen mukaan koulutuspolitiikassa ohi, sanoivatpa kriitikot mitä hyvänsä.

Marraskuussa julkaistussa suorasanaisessa kannanotossa 10 yliopiston hallituksen puheenjohtajat, Elinkeinoelämän keskusliitto ja työntekijäjärjestö Akava kuvailivat Kurvisen viestiä erittäin huolestuttavaksi ja pelkäsivät korkeakoulutuksen pirstaloitumisen vaarantavan sen laadun.

Nyt ministeri Kurvinen saa vastata kritiikkiin.

"Harharetki tai väärinymmärrys", sanoo ministeri

EK:n, Akavan ja yliopistojen hallitusten puheenjohtajien kannanotossa pelättiin, että tiedeministerin aluepolitiikan myötä korkeakoulut ovat jatkossa yhä pienempiä eivätkä pysty pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa.

Kannanoton allekirjoittajia ovat esimerkiksi Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen, ja Turun, Lappeenrannan-Lahden sekä Aalto-yliopiston hallitusten puheenjohtajat.

Ministeri Kurvinen ihmettelee, miksi korkeakoulutuksen linjanmuutosta kritisoivat hallitusten puheenjohtajat sellaisissakin yliopistoissa, jotka ovat hakeneet itselleen uusia koulutusvastuita.

Kurvinen myönsi tammikuussa yhteensä 15 korkeakoululle oikeuksia uusiin tutkintoihin.

– Siellä oli mukana vaikka Itä-Suomen yliopiston hallituksen puheenjohtaja, jonka oma yliopisto on hakenut lisäkoulutusta. Sehän on ihan järjetöntä, että yliopiston, joka hakee itse lisää koulutusta, hallituksen puheenjohtaja vastustaa uutta koulutusta, Kurvinen ihmettelee.

Itä-Suomen yliopisto haki ja sai tammikuussa itselleen uuden diplomi-insinöörien koulutusvastuun. Myös Lappeenrannan-Lahden yliopisto sai vastuulleen yhteiskuntatieteelliset tutkinnot ja Lapin yliopisto erityisopettajien koulutusta.

– Mielestäni tässä on nyt kyseessä jonkinlainen harharetki tai väärinymmärrys näiden yliopistojen hallitusten puheenjohtajilla, jotka tämän kannanoton allekirjoittivat, koska he ovat itse hakeneet uutta koulutusta, Kurvinen kritisoi.

Tanskassa hajauttaminen ei ole mennyt putkeen

Suomen verrokkimaista Tanskassa on toteutettu aluepolitiikkaa, jolla on pyritty lisäämään opiskelupaikkoja suurten kaupunkien ulkopuolella.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön korkein virkamiesjohto tilasi lokakuussa Suomen Kööpenhaminan-suurlähetystöstä selvityksen uudistuksesta. MTV Uutiset sai selvityksen haltuunsa tietopyynnöllä.

Jo vuonna 2018 Tanskassa päätettiin perustaa maakuntiin 500–1 000 uutta opiskelupaikkaa. Selvityksen mukaan vain satakunta niistä on täytetty – miljoonaluokan satsauksista huolimatta.

Viime kesänä Tanskan hallitus ja parlamentin laaja enemmistö sopivat poliittisen sopimuksen ja pyysivät yliopistoja laatimaan suunnitelmat siitä, kuinka niiden opiskelupaikkoja joko siirretään pois suurkaupungeista tai karsitaan 5–10 prosentilla.

Miten tämä hanke lähti käyntiin? Virkamiesselvityksen perusteella ei kovin hyvin.

– Aloitetta on kritisoitu muun muassa rahoituksen puutteellisuudesta ja siitä, että se todennäköisesti johtaa koulutuspaikkojen vähenemiseen ja koko Tanskan korkeakoulutussektorin heikkenemiseen, selvityksessä todetaan.

Vastustus on ollut laajaa. Useiden tärkeiden ammatti- ja opiskelijajärjestöjen mukaan uusien opiskelupaikkojen perustamiseen ei ole varattu tarpeeksi rahaa, ja suurten kaupunkien yliopistot ovat myös haranneet tiukasti vastaan.

Tiedeministeri Kurvinen ei ole perehtynyt ministeriönsä virkamiesjohdon tilaamaan selvitykseen.

– Täytyy sanoa suoraan, etten ole tähän selvitykseen perehtynyt. Tietysti Tanska on hyvin pieni maa. Pitää muistaa, että Tanska on paljon pienempi maa kuin Suomi, Kurvinen toteaa.

Suomessa korkeakoulutusta on toki tähän mennessä hajautettu hyvin eri tavalla kuin Tanskassa.

Isot yliopistot eivät Suomessa ole joutuneet karsimaan omia olemassaolevia aloituspaikkojaan suoraan pienten korkeakoulujen kustannuksella, eikä tällaista vaihtoehtoa ole julkisessa keskustelussa käytännössä edes pohdittu.

Itse asiassa Kurvinen myönsi tammikuussa Helsinginkin yliopistoon oikeuden kouluttaa terveystieteiden maistereita ja tohtoreita.

Riittävätkö korkeakoulujen rahat?

Myös Suomessa toteutetun korkeakoulupolitiikan resursointiin on kuitenkin liitetty kysymyksiä. Riittävätkö rahat?

Joulukuussa Kurvinen kertoi lisäävänsä tälle vuodelle 2 300 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin ympäri Suomen. Lisäykset rahoitetaan 15 miljoonalla eurolla EU:n elpymispaketista.

Jo tämän rahoituksen osalta esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat kantaneet huolta siitä, onko rahapotti tosiasiassa lainkaan riittävä.

Tammikuussa myönnettyjen uusien tutkintojen toteuttamiseen yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät puolestaan saa lainkaan lisärahaa.

Kärsiikö jo olemassa oleva opetus, kun professuureja ja luentosaleja jaetaan uusille koulutusohjelmille? Lopetetaanko koulutusaloja?

– Ne [korkeakoulut] lopettavat tiettyjä koulutuksia ja aloja, joita he eivät pidä tarkoituksenmukaisina ja saavat uusia aloja, joille on enemmän kysyntää alueella ja paikallisessa elinkeinoelämässä, Kurvinen sanoi tammikuisessa tiedotustilaisuudessa.

Hallituspuolue vasemmistoliiton opiskelijajärjestö on kritisoinut Kurvisen politiikkaa ja arvioinut, että lakkautuksia tullaan näkemään. Huolia ovat pitäneet esillä myös esimerkiksi Tieteentekijöiden ammattiliitto ja useat tiedevaikuttajat.

Ministeri Kurvisen mukaan väitteet rahoituksen riittämättömyydestä ovat "tuulesta temmattuja".

– Tämä on tällaista keskittäjien propagandaa, Kurvinen sanoo.

– Tällä vaalikaudella 10 vuoden jälkeen olemme pystyneet satsaamaan todella paljon lisärahoitusta koulutukseen kaikilla tasoilla, erityisesti korkeakoulutuksessa. Korkeakoulujen taloudellinen tilanne on Suomessa tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. 

Ministeri kiittelee sitä, että yritysmaailman rahoituksella voidaan tukea esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutusta Itä-Suomen ja yhteiskuntatieteellistä koulutusta Lappeenrannan-Lahden-yliopistossa.

– Edeltäjäni Annika Saarikko myönsi Turun yliopistoon diplomi-insinöörikoulutuksen, ja tämä on tuonut sinne valtavan määrän lahjoitusprofessuureja. Korkeakoulutuksen laajentaminen ja alueellistaminen on tuonut lisärahoitusta korkeakoulujärjestelmään. Sanoisin, että varsinainen menestysresepti, Kurvinen kehaisee.

Korkeakoulut ovat itse halunneet uusia koulutuksia

Rahoituksen osalta oleellista on Kurvisen mukaan muistaa, että hän ei ole käskenyt yhtäkään korkeakoulua perustamaan uusia opiskelupaikkoja.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat itse hakeneet haluamiaan uusia koulutusvastuita.

Hakemuksissaan korkeakoulujen on vieläpä pitänyt myös vakuuttaa opetus- ja kulttuuriministeriö siitä, että kunkin korkeakoulun rahat riittävät toiveiden toteuttamiseen.

– Sellaiset hakemukset, jotka eivät ole olleet terveellä pohjalla ja jotka olisivat vaatineet valtavasti lisää verorahoja, niihin ei ole suostuttu.

Kurvinen hyväksyi neljän yliopiston hakemukset, muttei myöntänyt Vaasan yliopistolle oikeutta oikeustieteelliseen koulutukseen.

Kieltävät vastaukset saivat myös muun muassa terveydenhoitajakoulutusta hakenut Satakunnan ja liikunnanohjaajakoulutusta hakenut Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Tiedeministeri uskoo linjaansa

Siinä missä kriitikot puhuvat linjanmuutoksesta korkeakoulutuksen pirstaloimisena tai kiltimmin hajauttamisena, Antti Kurvinen puhuu koulutuksen laajentamisesta ja alueellistamisesta.

Kurvisen mukaan korkeakoulutuksen laajentaminen on Suomessa kerrasta toiseen lisännyt sekä talouskasvua että ihmisten hyvinvointia.

Esimerkkeinä toimivat niin Oulun yliopiston perustaminen vuonna 1958 kuin ammattikorkeakoulujen perustaminen 1990-luvullakin.

Uudistuksia on vastustettu aina samoilla argumenteilla, ja aina on käynyt hyvin, sanoo ministeri.

– Ja niin tulee tässäkin kohtaa käymään, Kurvinen toteaa.

Seuraavaksi vahvistetaan yliopistokeskuksia

Yksi Suomen korkeakoulupolitiikan seuraavista askelista on Kurvisen mukaan yliopistokeskusten aseman vahvistaminen.

Yliopistokeskukset ovat yliopistojen kanssa yhteistyössä toimivia yksiköitä, jotka toimivat kaupungeissa, joissa ei ole omaa yliopistoa.

Yliopistokeskuksia sijaitsee esimerkiksi Seinäjoella, Kokkolassa, Porissa ja Kajaanissa.

Kurvinen on aiemminkin todennut, että yliopistokeskusten asemaa tulisi vakiinnuttaa, ja mahdollisesti niille tulisi myös antaa nykyistä enemmän omaa päätösvaltaa.

– Yliopistokeskuksia tulee vahvistaa, koska on selvästi havaittavissa, että esimerkiksi osaajapulassa ja huonossa väestökehityksessä yhtenä muuttujana on se, että alueella ei ole tiedeyliopistoa.

– Konkreettisia lakiesityksiä tai muutoksia ei ole vielä valmiina. Yksityiskohtiin en pysty tässä kohtaa ottamaan kantaa.