Moni yrittää epätoivoisesti päästä kehossaan olevasta rasvasta eroon. Tiesitkö, millaisia rasvasoluja kehossasi on ja mitä ne tekevät?
Tuskailetko roikkuvien allien tai pömpöttävän vatsan kanssa? Et ole varmasti ainut, joka haluaa eroon ylimääräisestä rasvasta.
Rasvaan liittyy monia terveysriskejä, mutta rasvalla on myös tärkeitä tehtäviä. Rasva muun muassa varastoi energiaa, pitää kehon lämpimänä ja suojaa sisäelimiä.
Rasvoja on erivärisiä
Moni ajattelee rasvan olevan vain valkoista mössöä, joka varastoi energiaa vatsassa, lantiossa ja reisissä. On olemassa myös ruskeaa rasvaa, joka auttaa pitämään ruumiinlämmön tasaisena. Sitä on erityisesti vauvoilla mutta jonkin verran myös aikuisilla. Sen tehtäviä ei tiedetä vielä tarkasti, mutta ainakin se pitää kehoa lämpimänä käyttämällä energianlähteenään valkoista rasvaa.
Ruskeaa rasvaa ei ole kaikilla
Ruskeaa rasvaa ei ole liikalihavilla yleensä ollenkaan. Tutkijoita kiinnostaakin, aiheuttaako ruskean rasvan puute liikalihavuutta vai eikö ruskeaa rasvaa ole siksi, että valkoista rasvaa on paljon.
Aikuisilla on ruskeaa rasvaa noin 50 grammaa. Se alkaa hävitä 40–50 vuoden iässä, millä voi olla yhteys ikään liittyvään liikalihavuuteen. Tutkimuksessa on yritetään etsiä keinoa aktivoida ruskeaa rasvaa ja näin ehkäistä liikalihavuutta ja sen aiheuttamia sairauksia.
Rasva pitää lämpimänä
Kaikki rasvasolut, niin ruskeat, valkoiset kuin näiden yhdistelmät "beigetkin", aistivat lämpötilan ja reagoivat kylmyyteen tuottamalla lämpöä. Lämmitysprosessiin vaikuttavan proteiinin määrän on todettu kylmässä peräti kaksinkertaistuvan valkoisissa ja beigeissä soluissa.
Kehon rasvamäärää säätelevät elintapojen lisäksi myös geenit.
Harjoittelu voi muuttaa rasvasolujen DNA:ta
Kehon rasvan määrä on osittain geenien säätelemää, mutta siihen voi vaikuttaa myös liikunnalla. Liikkumalla voi paitsi pudottaa painoa myös aktivoida tai passivoida rasvasoluissa olevia geenejä ja siten vaikuttaa esimerkiksi liikalihavuuteen ja diabetekseen.
Eri ihmisten rasvasolut käyttäytyvät eri tavalla
Liikalihavista osan aineenvaihdunta on terve, kun taas osalla on voi olla aineenvaihduntasairauksia, kuten diabetes, korkea verenpaine tai korkea kolesteroli. Sairaiden liikalihavien rasvasolut näyttävät erilaisilta ja käyttäytyvät eri tavalla kuin terveiden liikalihavien. Ensimmäisten rasvasolut kasvavat kasvamistaan ja hajoavat. Tämä johtaa tulehdukseen ja rasvan varastoitumiseen sisäelimiin, kuten maksaan ja sydämeen. Sen sijaan terveillä muodostuu rasvan varastoimiseen uusia soluja.
Liikalihavuutta näyttäisi olevan kahdentyyppistä, mikä tulisi huomioida myös lihavuuden vaikutusten arvioinnissa. Enemmän tulisi keskittyä niihin, joiden rasvasolut käyttäytyvät haitallisesti. Tosin terveenkään liikalihavan ei tule tuudittautua siihen, että hän on ikuisesti terve.
Ihmiskehon rasvassa on kantasoluja
Rasvasoluissa olevat kantasolut ovat samanlaisia kuin alkion kantasolut. Rasvaimussa poistettua rasvaa tutkineet ovat huomanneet sen sisältävän useakykyisiä soluja, jotka voi saada kehittymään esimerkiksi rasva-, luu- tai lihassoluiksi.
Rasvasolutkin tarvitsevat lepoa
Vähäinen uni voi häiritä rasvan kykyä reagoida insuliiniin, mikä voi aiheuttaa painonnousua tai diabetesta. Jo neljän lyhytunisen yön jälkeen solujen insuliiniherkkyys on alentunut 30 prosenttia. Ero on samansuuruinen kuin liikalihavien ja hoikkien sekä diabeetikoiden ja terveiden välillä.
Lääkärit ovat erityisen huolissaan näkymättömästä rasvasta
Kaksoisleuat ja allit ovat näkyviä merkkejä kerääntyneestä rasvasta. Ihonalainen rasva toimii energiavaraston lisäksi eristäjänä ja iskujen vaimentajana. Siitä voi toki olla kosmeettista haittaa, mutta enemmän pitäisi olla huolissaan sisäelinten ympärille kerääntyneestä viskeraalisesta rasvasta, joka lisää esimerkiksi diabeteksen ja kohonneen verenpaineen riskiä.
Jos olet päärynävartaloinen, rasvasi on enimmäkseen ihonalaista. Jos puolestaan olet omenavartaloinen, rasva on enemmän sisäelinten ympärillä olevaa. Kummastakin rasvasta voi päästä eroon pudottamalla painoa aerobisen liikunnan, voimaharjoittelun ja terveellisen ruokavalion avulla.
Lue myös:
Namaste jooga edistää hyvinvointia
Sumo video id
AVA / Leenastiina Simola
Lähde: Huffington Post
Kuvat: Colourbox