Veren kolesterolin kohoamiseen vaikuttavat useat tekijät. Kaikkiin ei valitettavasti voi itse vaikuttaa, mutta suureen osaan voi.
Liiallinen veren kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa verisuonia nostaen riskiä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Veren kolesterolin säännöllinen mittaus onkin tarpeellista ja sen määrää veressä pyritään tarvittaessa pienentämään.
Veren kolesteroli koostuu LDL-kolesterolista ja HDL-kolesterolista. Suurina määrinä LDL-kolesteroli aiheuttaa haittaa, ja sitä kutsutaankin pahaksi kolesteroliksi. HDL-kolesteroli taas hyödyllistä ja näin hyvää kolesterolia.
Sukupuoli ja ikä
Miessukupuoli altistaa korkealle kolesterolille, mutta myös vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla riski kohonneeseen kolesteroliin on suurempi. Naishormoni estrogeeni näyttäisi suojaavan korkealta kolesterolilta, ja naisilla onkin yleensä puberteetista vaihdevuosiin korkeammat tasot “hyvää” HDL-kolesterolia ja vähemmän “pahaa” LDL-kolesterolia veressä kuin miehillä.
Perhetausta ja geenit
Korkea kolesteroli perheessä voi altistaa henkilön kohonneelle kolesterolille. Tutkimusten mukaan kolesterolin kertyminen alkaa jo lapsuudessa. Tämä voi johtua yhteisistä, epäedullisistakin opituista liikunta- tai ruokailutottumuksista. Tuolloin kohonnutta kolesterolia voi vähentää sydänystävällisillä elämäntavoilla. Taipumus korkeaan "pahaan" LDL-kolesteroli voi myös olla perinnöllistä. Tuolloin hoito kannattaa selvittää lääkärin kanssa.
Ruokavalio
Ruokavalio, joka sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, transrasvoja ja sokeria voi nostaa "pahaa" LDL-kolesterolia ja triglyseridi-rasvan määrää veressä. Sen sijaan monipuolinen perusruoka, jossa rasvan laatuun on kiinnitetty huomiota, vaikuttaa terveyteen positiivisesti.
Liikalihavuus
Painoindeksi, joka on 30 tai yli, altistaa kohonneelle kolesterolille. Lihavuus vaikuttaa negatiivisesti verenpaineeseen, rasva-aineenvaihduntaan, veren hyytymistekijöihin sekä elimistön tulehdusreaktiohin. Laihduttaminen terveen ruokavalion ja liikunnan avulla voi laskea kolesteroliarvoja.
Fyysinen liikkumattomuus
Säännöllinen liikunta voi auttaa alentamaan pahaa LDL-kolesterolia. Kuntoliikunta lisää sen sijaan hyvän kolesterolin, HDL-kolesterolin määrää veressä. Säännöllinen liikunta vähentää kehon ylimääräistä rasvaa, alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia sekä kohentaa mielialaa – monen muun positiivisen asian lisäksi!
Tupakointi
Tupakointi vahingoittaa valtimoiden seinämiä ja voi siten edistää niiden ahtautumista, kalkkiutumista ja jäykistymistä. Tupakointi voi myös alentaa veren hyvää HDL-kolesterolia, joka kuitenkin palautuu ennalleen tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
Diabetes
Diabeetikoilla on todennäköisemmin matalat hyvän HDL-kolesteroliarvot ja korkeat pahan LDL-kolesteroliarvot. Kuten tupakointi, korkea verensokeri voi vahingoittaa valtimoita, ja yhdessä korkean kolesterolin kanssa lisätä niiden kalkkeutumista.
Lähteet: healthline.com, sydanliitto.fi, terveyskirjasto.fi, tohtori.fi
Kuva: Colourbox.com