Tietoa koronasta on haettu pimeän verkon sivustoilta – ongelmallinen verkkokäyttäytyminen on lisääntynyt pandemian aikana

Jyväskylän yliopisto kertoo asiasta tuoreessa tutkimusraportissaan, jota varten selvitettiin koronapandemian vaikutuksia 18–75-vuotiaiden elämään Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa.

Jyväskylän yliopiston tiedotteessa todetaan, että merkille pantavaa on anonyymin eli pimeän verkon, kuten Tor-verkon, sivustojen käytön lisääntyminen koronapandemian tietolähteenä.

Käyttöaktiivisuudessa muihin ikäryhmiin verrattuna erottuivat 18–25-vuotiaat.

Myös rahapelaaminen yleistyi

Yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että ongelmallinen rahapelaaminen yleistyi kaikissa osallistujamaissa. Suomessa se oli yleisintä 18–25-vuotiailla nuorilla aikuisilla.

–  On kuitenkin mahdollista, että ongelmapelaajien osuus on ollut aineistossamme hieman yliedustettuna, ja esiintyvyyslukujen yleistettävyyteen on syytä suhtautua pienellä varauksella, tutkijatohtori Anu Sirola sanoo tiedotteessa.

Kussakin maassa CoronaConsumers-tutkimushankkeen kyselyyn osallistui tuhat vastaajaa. Suomessa kyselyä verrattiin soveltuvin osin viime vuoden huhtikuussa tuhannelle ihmiselle tehtyyn kyselyyn.

Erityisesti nuoret aikuiset huolissaan taloudestaan ja mielenterveydestään

Tutkimuksessa tarkasteltiin useita korona-ajan puolia. Esimerkiksi 18–25-vuotiaat oli kyselyyn vastanneista eniten huolissaan taloudestaan ja mielenterveydestään. Ryhmässä koettiin myös eniten yksinäisyyttä.

Kulutus väheni kaikissa maissa. Erityisesti Britanniassa, mutta jossain määrin myös Ruotsissa ja Suomessa, kuluttajat jakautuivat niihin, jotka ovat kärsineet taloudellisesti ja niihin, joilla on jäänyt rahaa säästöön.

–  Mielenkiintoista on se, että myös Ruotsi näyttäytyy alustavien tulostemme perusteella taloudellisesti, digitaalisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoisempana maana kuin Suomi, tutkimushankkeen johtaja, professori Terhi-Anna Wilska sanoo tiedotteessa.

Lue myös: Kuusi kysymystä Tor-verkosta: Uskaltaako Tor-selaimen ladata kotikoneelle? Miten on mahdollista, että tiedon verkkoon ladannutta henkilöä ei voida jäljittää?