Lähes 30 urheilijaa on joutunut uusien dopingepäilyjen kohteeksi, kun Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF tutki vuosien 2005 ja 2007 MM-kilpailujen näytteitä uudestaan. MM-kisat pidettiin vuonna 2005 Helsingissä ja 2007 Osakassa Japanissa.
Uutinen tuli yllätyksenä Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) lääketieteelliselle johtajalle Timo Seppälälle.
-Tulee aika hurlumhei, jos ruvetaan laittamaan tuloslistoja uusiksi näinkin vanhoilta ajoilta. Toisaalta on erittäin hyvä, että jälkikäteenkin paljastuvat nämä asiat, Seppälä sanoo STT:llle.
IAAF:n mukaan kiistanalaisia dopingnäytteitä on 28 urheilijalta. Heistä suurin osa on jo lopettanut uransa tai saanut rangaistuksia aiemmin. IAAF:n mukaan epäiltyjen joukon harvat aktiiviurheilijat on asetettu toistaiseksi kilpailukieltoon, eikä yksikään kilpaile ensi viikolla alkavissa MM-kisoissa Pekingissä.
IAAF ei toistaiseksi julkista kärynneiden nimiä, koska prosessi on kesken.
Suomen urheiluliitton (SUL) toimitusjohtajan Jarmo Mäkelän tietojen mukaan kärynneiden joukossa ei ole suomalaisia.
-Tulkitsen uutisointia niin, että epäiltyihin urheilijoihin ja heidän lajiliittoihinsa on oltu yhteydessä, jos kerran on valmiuksia antaa sanktioita. Tämäntyyppistä ei ole IAAF:ltä Suomeen kuulunut, Mäkelä kertoo.
Aika menossa umpeen
Aiemmin tänä kesänä saksalaiskanava ARD ja brittilehti Sunday Times ovat pöyhineet yleisurheilun dopingongelmia uusilla paljastuksilla. IAAF tiedotti aloittaneensa dopingnäytteiden uudelleentutkimukset jo huhtikuussa paljon ennen median kesällä julkistamia uutisia.
Seppälän mukaan tutkinnan käynnistämistä saattaa selittää ajankohta. Dopingnäytteitä voidaan nykyisin tutkia 10 vuotta näytteenotosta eteenpäin, eli Helsingin kisojen osalta aika on menossa umpeen.
-Mitä vanhemmaksi näytteet menevät, sitä epävarmemmaksi käy analyysi ja dopingaineet voivat alkaa hajota.
Seppälä ei esitä tarkkoja arvauksia, mitä aineita testeissä on löydetty.
-Mitä ilmeisimmin ne ovat aineita, jotka parantavat veren hemoglobiinipitoisuuksia ja hapenottokykyä. Joitakin muitakin voi olla, mutta todennäköisesti vähemmistössä.
Seppälän mukaan testausmenetelmät ovat kehittyneet paljon. Esimerkiksi epo-hormonin johdannaisia osataan havaita paremmin. Lisäksi biologinen passi auttaa paljastamaan epäilyttäviä muutoksia urheilijoiden suorituskyvyssä.
Seppälä myöntää silti, että paljastukset varjostavat myös tulevia MM-kisoja.
-Voidaan pelätä, että on jotain uutta olemassa jota ei osata analysoida. Riski on kuitenkin olennaisesti pienempi, hän näkee.
-Luultavasti ei tule enää monena vuonna tapahtumaan, että näistä vanhoista näytteistä tulee näin paljon positiivisia testituloksia.