Toimittajat ilman rajoja -järjestö pudotti Suomen lehdistönvapauden kärkipaikalta 3:nneksi – syynä "Sipilä-gate"

Järjestön pääsihteerin Christophe Deloiren mukaan Suomen putoaminen on vuoden merkittävin tapaus. Yllättäväksi asian teki hänestä se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

Järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen huomauttaa, että Sipilän tapa puuttua yksittäisten toimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena paitsi Suomessa myös ulkomailla.

– Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan, Nousiainen sanoo.

Suomi on pitänyt vuodesta 2010 ykköspaikkaa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä. Nyt ensimmäiseksi kiilasi Norja ja toiseksi Ruotsi. Norja nousi kaksi sijaa viime vuodesta, Ruotsi kuusi.

Järjestön mukaan Ruotsissa toimittajiin kohdistuu yhä uhkailua, mutta viranomaiset suhtautuvat asiaan vakavasti. Osa uhkailijoista on Ruotsissa saanut tuomioita teoistaan, järjestö huomauttaa. Sen mukaan poliisin, median ja journalistiliittojen yhteistyö on askel parempaan.

JSN:n mukaan Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle

Sipilä-gate sai alkunsa viime vuoden lopulla, kun Yle uutisoi Sipilän läheisten yhteyksistä kaivosyhtiö Terrafameen. Toimittaja Salla Vuorikoski sai pääministeriltä lukuisia sähköposteja sen jälkeen kun Yle oli julkaissut jutun, jossa kerrottiin, että pääministerin sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen.

Julkisen sanan neuvosto katsoi maaliskuussa antamassaan lausunnossa, että Sipilä toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto totesi, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.

Viestit on JSN:n mukaan mahdollista tulkita painostusyritykseksi. Sipilän mukaan hän ei rikkonut sananvapauden rajoja. Hän kuitenkin totesi, että viestejä olisi voinut lähettää vähemmänkin.

Lausunnossa JSN katsoi, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle ja rikkoi siten Journalistin ohjeiden kohtia 2. ja 3.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on kiistänyt antaneensa ulkopuolisten ohjailla Ylen journalismia.

Vuorikoski ja kaksi muuta Ylen toimittajaa irtisanoutui kohun jälkeen ja sanoivat syyksi muun muassa sananvapautta koskevat erimielisyydet johdon kanssa.

Esimerkkejä myös maailmalta: Trump, Brexit, Ranskan presidentinvaalit

Lehdistönvapautta uhkaavia esimerkkejä löytyy järjestön mukaan maailmaltakin. Yhdysvalloissa Donald Trumpin nousussa presidentiksi ja Britanniassa käydyssä Brexit -kampanjoinnissa oli nähtävissä perinteisen median halveksuntaa ja valeuutisten nopeaa leviämistä, järjestö kertoo. Sen mukaan myös Ranskan presidentinvaalien aikana on nähty hyökkäyksiä lehdistönvapautta kohtaan.

Yhdysvallat on vertailussa sijalla 43 ja Britannia 20. Molempien asema heikkeni kaksi sijaa viime vuodesta. Ranska nousi kuusi sijaa paikalle 39. Ranskan sijoittumista nosti Charlie Hedbo -lehteen vuonna 2015 kohdistuneista iskuista toipuminen, järjestö perustelee.

Puola putosi vertailussa seitsemän sijaa 54:ksi. Presidentti Lech Kaczynskin hallinto on muuttanut julkiset radio- ja tv-kanavat propagandan välineiksi ja alkanut painostaa itsenäisiä uutistoimistoja. Järjestö toteaa, että tilanne on synkkä myös Unkarilla, joka putosi neljä sijaa paikalle 71.

Mediavihamieliset kansallismieliset hallitukset uhka sananvapaudelle

Toimittajajärjestön mukaan sananvapauden heikkenemisessä on nähtävissä kaksi trendiä. Toisaalta sananvapautta heikentävät sodat ja maiden sisäiset selkkaukset, toisaalta mediaan vihamielisesti suhtautuvat kansallismieliset hallitukset.

Vuoden aikana sellaisten valtioiden määrä, joiden lehdistönvapauden taso on hyvä tai kohtalaisen hyvä, on vähentynyt 2,3 prosenttia. Lehdistönvapautta ei enää uhata vain diktatuureissa tai autoritäärisissä valtioissa, vaan yhä enemmän myös nykyaikaisissa demokratioissa, järjestö toteaa.

Lehdistönvapauden "mustalle listalle" joutui kolme uutta maata, Burundin tasavalta, Egypti ja Bahrain.