Maalivahtipeli, tuo jääkiekon jokakeväinen puheenaihe, josta kiihkeästi väitellessä syntyy taipuvaisuutta ylireagointiin.
Keskiviikkona nähtiin SM-liigan finaalisarjan ensimmäinen molarinvaihto, kun Kärppien Tomi Karhunen oli päästänyt taakseen neljä. Vain kaksi viimeistä menivät osittain hänen piikkiinsä, ja niissäkin kenttäpelaajat sähläsivät vähintään yhtä paljon.
- En sano, että ne olivat Karhusen maaleja. Halusin herätellä porukkaa. Ei sen kummallisempaa, Kärppien päävalmentaja Lauri Marjamäki totesi.
Herättelyäpä hyvinkin. Vastaavissa tilanteissa valmentaja on usein jo vaihtamishetkellä päättänyt, että molari saa levätä loppupelin ja pääsee aloittamaan seuraavassa.
Moni muistaa, kuinka Miikka Kiprusoff otettiin vuoden 2010 olympiavälierässä pois USA:n tehtyä 10 minuutissa neljä maalia.
- En tietenkään pelin aikana sanonut mitään, mutta olin mielessäni päättänyt, että ilman muuta hän pelaa pronssipelin, tuolloinen leijonaluotsi Jukka Jalonen kertoo.
Tappara näytti esimerkkiä Lukko-välieräsarjassa. Kun neljännen ottelun avauskymmenminuuttinen poiki kolme takaiskua, Juha Metsola vaihdettiin Mika Noroseen, ja Tappara heräsi katastrofialun jälkeen taistelemaan voitosta.
Noronen pelasi hyvin, mutta Metsola palasi seuraavaan otteluun - ja torjui nollapelin. Norosen tuurauksia ei ole uudestaan tarvittu.
Yksi vai kaksi ykköstä?
Metsola on pudotuspelivahtien peliaikatilaston ylivoimainen ykkönen 1119 minuutillaan. Kärpissä vastuu on jakautunut tasaisesti Karhusen (479) ja Iiro Tarkin (579) välillä.
Joka väittää, ettei mestaruutta voi voittaa tasaisella tandemilla, puhuu paksua palturia. Esimerkkejä on lähihistoriastakin monta: HPK 2006, JYP 2009, TPS 2010 - ja Kärpät 2014.
JYPissä ja TPS:ssä vastuu jaettiin tasaisesti ilman kupruja. HPK:ssa ja Kärpissä vekslailua aiheuttivat sekä loukkaantumiset että esitysten heilahtelu.
Viime vuonna Kärppien Jussi Rynnäs pelasi hirmurunkosarjan, muttei ollut pelikunnossa pudotuspelien alkaessa. Karhunen sai tilaisuutensa eikä luopunutkaan paikastaan Rynnäksen tervehdyttyä.
Finaalisarjan toisessa pelissä Karhunen epäonnistui. Rynnäs vaihdettiin tilalle, mutta hänen vahtivuorollaan Kärpät hävisi kaksi seuraavaa. Jos Kärpät ei olisi uskaltanut palauttaa kokemattomampaa Karhusta ykköseksi, kulta olisi kenties jäänyt haaveeksi.
Nyt Karhunen aloitti pudotuspelit ykkösenä, mutta paha päivä osui jo toiseen puolivälierään. Sen jälkeen Tarkki oli ykkösenä lähes JYP-välieräsarjan loppuun.
- Jos ei ole kilpailutilannetta, se voi rauhoittaa maalivahdin mielentilaa. Saa välillä epäonnistua tietäen, että pääsee silti pelaamaan seuraavan pelin, Jukka Jalonen sanoo.
Toisinkin voi toimia, kuten TPS:ssä 2010.
- Ei meillä ollut ykkös- ja kakkosvahtia, vaan kaksi ykkösvahtia, kultaluotsi Kai Suikkanen kertaa.
- (David) Leggio pelasi koti- ja (Atte) Engren vieraspelit. Muistaakseni se perustui siihen, että Engren jännitti kotipelejä vähän enemmän.
Karhunen jatkanee
Marjamäki totesi keskiviikkona, että Karhusen kuten koko muun joukkueen suoritus katsotaan läpi videolta, ja sitten päätetään kokoonpanosta.
Suikkanen ja Jalonen olisivat yllättyneitä, jos Karhunen ei olisi tolppien välissä perjantaina.
- Ajatus varmaankin oli, että tämä peli voitetaan veskaria vaihtamalla, muttei vaihdeta ukkoa kokonaan, Jalonen aprikoi.