Rion olympialaisissa taistellaan mitaleista yhteensä 306 kilpailussa, mutta historian saatossa on kilpailtu monissa mielenkiintoisissa lajeissa joita ei enää nykypäivänä kisoissa nähdä. Kokosimme yhteen merkillisimmät lajit, joissa kesäolympialaisissa on kilpailtu.
10. Köydenveto
Köydenvetoa nähtiin ensimmäistä kertaa olympialaissa Pariisissa vuonna 1900 ja se kuului kisojen ohjelmistoon aina Antwerpenin kisoihin 1920 saakka. Vastakkain oli kaksi kahdeksanmiehistä joukkuetta, jotka yrittivät saada toista joukkuetta liikkumaan kuusi jalkaa eli hieman vajaat kaksi metriä. Mikäli viiden minuutin yrityksen jälkeen ei saatu ratkaisua, voittajaksi julistettiin pidemmälle vetänyt joukkue. Tuttu laji myös nykypäivänä ja siinä kilpaillaan muun muassa World Gameseissa.
9. Vauhdittomat hyppylajit
Entisaikoina kilpailtiin myös vauhdittomassa pituudessa, kolmiloikassa sekä korkeushypyssä. Vauhditon pituus ja korkeus säilyivät kalenterissa neljän kisojen ajan 1900-1912, mutta kolmiloikka putosi kalenterista kahden kerran jälkeen. Vauhdittomissa hypyissä ehdoton kuningas oli USA:n Ray Ewry (kuvassa), joka hallitsi kaikki lajit. Pituudessa hän voitti kolme kultaa, kolmiloikan hän valloitti molempina kertoina ja kolmiloikan hän voitti myös kolme kertaa.
8. Molempien käsien heittolajit
Olympialaisten alkuaikoina kilpailtiin yhden käden heittolajien lisäksi molempien käsien kuulantyönnössä, keihäänheitossa sekä kiekonheitossa. Molempien käsien parhaat tulokset laskettiin yhteen. Molemmilla käsillä heittäminen ei ollut kuitenkaan kovin onnistunut kokeilu, sillä niissä kilpailtiin vain Tukholman olympialaisissa 1912. Suomalaisittain lajit olivat menestyksekkäitä, sillä keihäässä suomalaiset ottivat Julius Saariston johtamana kolmoisvoiton ja kiekossa Armas Taipale (kuvassa) johdatti Suomen kaksoisvoittoon.
7. Köysikiipeily
Köysikiipeily oli ohjelmassa kautta aikain ensimmäisissä olympialaisissa ja se oli ohjelmistossa neljästi, kunnes se katosi lajikartalta vuonna 1932. Idea oli varsin yksinkertainen: kilpailija on istumassa ja kun lähtökäsky tulee, kiipeää hän köyden ylös mahdollisimman nopeasti pelkästään käsiään käyttäen. Vuoden 1896 kisoissa oli tosin pieni lisähaaste, sillä köysi oli pidempi (15m) ja silloin arvosteltiin myös tyyliä ja niin sanottu "L-asento" oli tavoiteltu kiipeilyasento.
6. Puluammunta
Nykyaikana olympialaisissa päästetään kyyhkysiä taivaalle rauhan symbolina, mutta Pariisissa vuonna 1900 oli toiset kuviot. Tuolloin nimittäin ammunnassa käytettiin eläviä puluja maaleina. Sulka pöllysi Pariisin ampumaradalla, kun yli 300 kyyhkystä ammuttiin kuoliaaksi kisojen aikana. Nykyään pulut on korvattu savikiekoilla ja hyvä niin.
5. Esteuinti
Pariisissa kilpailtiin esteuinnissa, jossa piti ylittää ja alittaa soutuveneitä sekä paaluja 200 metrin matkalla. Kilpailun voittajaksi selviytyi Frederick Lane. Laji oli ohjelmistossa vain kerran, mutta olisi mielenkiintoista nähdä millainen laji olisi nykypäivänä. Takuulla jännittävä ja yleisöön menevä laji. Ehkä vielä joku päivä näytöslajina?
4. Kroketti
Mökeiltä ja puistoista tutussa kroketissa on mitelty olympiamitaleista kertaalleen, kun laji oli Pariisin kisojen ohjelmassa 1900. Isäntämaa juhli todenteolla, sillä yhdeksästä osallistujasta kahdeksan oli Ranskasta ja yksi Belgiasta. Laji ei ottanut hirveästi tuulta alleen eikä sitä nähty kisoissa enää sen jälkeen. Kroketti on kuitenkin tämän listan lajeista yksi niistä harrastetuimmista tänäkin päivänä, joten lajin perintö elää, muttei kilpailumielessä.
3. 12 tunnin pyöräily
Pyöräily on ollut mukana jokaisissa olympialaisissa tavalla tai toisella. Ateenan ensimmäisissä kisoissa nähtiin kuitenkin ehkäpä kovin laji kaikista, kun ohjelmassa oli 12 tunnin ajo. Seitsemän kilpailijaa aloitti urakkansa kello 5 aamulla ja vain kaksi selvitti tiensä loppuun saakka. Itävaltalainen Adolf Schmal ehti taivaltaa 12 tunnissa noin 290 kilometriä. Mitenköhän tämän päivän olympialaisissa vastaavanlainen laji onnistuisi? Siinä olisi selostajilla haastetta ylläpitää katsojien mielenkiintoa koko kilpailun ajan.
2. Taidelajit
Olympialaisissa kilpailtiin myös taiteen saralla vuosina 1912-1947. Taiteenaloja olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, maalaustaide sekä kuvanveisto. Suomalaiset niittivät tällä saralla hienoa menestystä, sillä kirjallisuudessa Urho Karhumäki sekä Aale Tynni (kuvassa) voittivat kultaa ja arkkitehtuurissa Yrjö Lindegren oli ykkönen. Karhumäki voitti olympiakultansa Berliinissä ja Tynni sekä Lindegren Lontoossa. Lontoossa lisäksi Kalervo Tuukkanen voitti hopeaa musiikin orkesterisävellysten sarjassa ja Ilmari Niemeläinen pronssia arkkitehtuurin asemakaavasarjassa.
Nykypäivänä on hyvin vaikea kuvitella, että tällaisiakin kisamuotoja on joskus ollut ja taiteen rankkaaminen on muutenkin melkoisen tulkinnanvaraista puuhaa.
1. Taitoluistelu
Listan ykkönen ei ole edes kesälaji, mutta taitoluistelussa on kisailtu kahdesti kesäolympialaisissa. Ensimmäisen kerran laji oli ohjelmistossa vuonna 1908. Ensimmäisissä kisoissa kultaa juhli Ulrich Salchow, jonka mukaan myös yksi hyppy on nimetty. Vuoden 1920 kisoissa päästiin juhlimaan myös Suomen kultamitalia, kun Ludovika ja Walter Jakobsson toivat Suomeen kultamitalit rikkoen ruotsalaisten rintaman, sillä Magda Julin vei naisten yksinluistelun ja Gillis Grafström (kuvassa oikealla) miesten. Jakobssonien kultamitali oli sikäli historiallinen, että se oli itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiakulta.
Kun talviolympialaiset käynnistyivät vuonna 1924, niin taitoluistelu siirtyi luonnollisesti sen ohjelmistoon, mutta säilyy oudoimpana kesäolympialaisissa koskaan nähtynä lajina.