Vuoden 2016 urheiluvuosi tarjosi suomalaisille sekä suuria ilonhetkiä että karvaita pettymyksiä. Vuoden viimeisessä listauksessa keskitytään niihin valopilkkuihin ja positiivisiin urheilijoihin ja tapahtumiin.
10. Lukas Hradecky
Suomalaiselle jalkapallolle vuosi oli sysimusta. Huuhkajat taapersi ilman voittoa koko vuoden ja vuoden alusta päävalmentajaksi tullut Hans Backe sai tehdä tilaa Markku Kanervalle jo ennen joulupukin tuloa. Monille kannattajille Backen lähtö oli tosin ennenaikainen joululahja. Synkkyyttä lisäsi Roman Eremenkon saama kahden vuoden pelikielto kokaiinin käytöstä. Positiivisiakin asioita löytyi, sillä Lukas Hradeckystä on kaiken kurjuuden keskellä kasvanut maailmanluokan maalivahti. Saksan kovassa Bundesliigassa Eintracht Frankfurtissa pelaava Hradecky on ollut sarjan parhaimpia – ellei jopa paras – maalivahti syyskauden aikana. Hänellä on suuri osuus siinä, että viime kaudella putoamista vastaan taistellut Frankfurt lähti nyt talvitauolle neljäntenä Bayern Münchenin jälkeen toiseksi vähiten maaleja päästäneenä joukkueena. Ja vaikka maajoukkueella meni vuosi penkin alle, niin siitä on vaikea osoittaa syyttävää sormea Hradeckyn suuntaan, joka piti useilla torjunnoillaan Suomen pelissä mukana. Maalivahtipeliin Suomi ei ainakaan tule lähitulevaisuudessa kaatumaan.
9. Oskari Mörö
Suomalaisten perisyntinä arvokisoissa on suoriutua alle oman tasonsa. Oskari Mörö oli tänä vuonna siihen komea poikkeus. Mörö juoksi EM-kilpailuissa hienosti neljänneksi ja Riossa hän selviytyi välieriin uudella Suomen ennätysajalla. Paljon enempää ei urheilijalta vaatia ja Mörö oli ehdottomasti yleisurheilukauden valopilkku Antti Ruuskasen EM-mitalista huolimatta.
8. Salibandyn MM-kulta
Ruotsin kukistaminen on suomalaisille lajista riippumatta aina makoisaa. Entistä makoisammaksi Ruotsin voittaminen on lajissa, jota se on dominoinut vuosikaudet ja kirsikkana kakun päällä, kun voitto tulee MM-finaalissa rankkarikilpailussa. Salibandymaajoukkueen kulta nosti sekä joukkueen että lajin hetkeksi taas ansaitulle jalustalle.
7. Paraurheilun menestys
Leo-Pekka Tähti oli nimensä veroinen kelatessaan 100 metrin paralympiakultaa Riossa kesällä. Mitalien värisuoraa täydensivät Marjaana Heikkinen hopealla keihäänheitossa ja Henry Manni pronssilla miesten 100 kelauksessa.
Kesällä kisattiin myös parayleisurheilun EM-kilpailut ja niissä mitalisaldona oli hienosti viisi kultaa, kolme hopeaa ja neljä pronssia. Talvilajeissa Matti Suur-Hamari otti voiton X-Gamesin paracrossissa ja juhli maailmancupin voittoa paracrossissa, banked slalomissa ja yhteistuloksissa. Kaiken kaikkiaan vuosi oli paraurheilussa jälleen hyvä ja menestyksekäs.
6. Lauri Markkanen
Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja veikatessaan, että Lauri Markkasesta tulee kaikkien aikojen suomalaiskoripalloilija, jos hän vain pysyy terveenä. Markkanen johti 20-vuotiaiden maajoukkuetta kotikisoissa ja voitti kisojen korikuninkuuden. Syksyllä hän siirtyi kovaan USA:n yliopistosarjaan ja on dominoinut Arizonan paidassa nousten nopeassa ajassa tähdeksi myös rapakon takana. Hänestä povataan ensi kesän varaustilaisuuden top 10 –varausta, mikäli hän draftiin ilmoittautuu. Markkasella on kaikki ainekset kehittyä myös kovan luokan NBA-pelaajaksi, jonne hänen tiensä väistämättä vie. Kyse on lähinnä siitä, pelaako Markkanen ensi vuonna jo NBA:ssa vai jääkö hän vielä vuodeksi yliopistoon.
Suomalaisella koripallolla oli muutenkin vahva vuosi, vaikkei miesten arvokisoja pelattukaan. Poikien nuorten maajoukkueet pelasivat kaikki EM-lopputurnauksessa ja Petteri Koposen siirto Barcelonaan oli todella kovan luokan uutinen. Eikä kannata unohtaa Joensuun Katajan kovia päänahkoja Mestarien liigassa, kun moninkertaisilla budjeteilla jyräävät eurooppalaisseurat ovat saaneet tunnustaa Katajan paremmakseen. Hieno koripallovuosi on pedannut oivat odotusarvot myös ensi kesän EM-kotikisoille.
5. Lotta Lepistön MM-pronssi
Lotta Lepistö teki suomalaista pyöräilyhistoriaa, kun hän voitti upeasti yhteislähtökilpailun MM-pronssia. Lisäksi mitalitili karttui vielä hänen tallinsa kanssa otetusta MM-pronssista. Lepistön olympialaiset eivät menneet aivan nappiin kisoja edeltävän kaatumisen takia, mutta MM-pronssi oli todella kovan luokan saavutus.
4. Nuorten Leijonien maailmanmestaruudet
Vuosi oli erityisen menestyksekäs nuorten jääkiekkomaajoukkueille. Suomi voitti ensin vuodenvaihteessa kotikentällä upeasti 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden ja muutamaa kuukautta myöhemmin 18-vuotiaat juhlivat maailmanmestaruutta USA:ssa. Torit ja suihkulähteet täyttyivät juhlijoista ja yhtäkkiä Suomella oli uusia jääkiekkosankareita. Nuorten menestys peitti alleen jopa Leijonien kirvelevän MM-finaalitappion ja heikon esiintymisen World Cupissa.
3. Mira Potkosen kolme arvokisamitalia
Nyrkkeilijä Mira Potkosella oli harvinainen arvokisavuosi, sillä tähän vuoteen mahtui peräti kolmet arvokisat, joista Potkonen nappasi kaikista mitalin. Kohokohtana oli luonnollisesti olympiapronssi, joka oli samalla Suomen ainoa mitali Riossa. Palkintokaappi täyttyi myös MM-pronssilla sekä EM-hopealla. Mitalin saavuttaminen yksissä arvokisoissa on jo kovan työn takana, mutta kolme mitalia on jo melkoinen harvinaisuus.
2. Henri Kontinen
Jarkko Niemisen jätettyä tenniskentät pahimmissa peloissa oli, että seuraavaa suomalaismenestyjää saadaan odottaa kauan. Henri Kontinen nousi kuitenkin tänä vuonna huipputasolle voittamalla viisi ATP-turnausta, Wimbledonin sekanelinpelin ja huipensi vuotensa Pariisin Master-turnauksen sekä ATP-kiertueen finaaliturnauksen voittoon. Vaikka nelinpeli ei ison yleisön silmissä välttämättä nauti samanlaista arvostusta kuin kaksinpeli, ei Kontisen saavutuksia sovi väheksyä. Ja mikä parasta, 26-vuotiaalla Kontisella on vielä parhaat pelivuodet edessä.
1. Patrik Laine –ilmiö
Teemu Selänteen lopetettua suomalaiseen jääkiekkoon jäi supertähden kokoinen aukko. Vaikka NHL:ssä Mikko Koivu, Alexander Barkov, NHL-mestaruutta juhlinut Olli Määttä ja kumppanit ovat kovia pelimiehiä ja isoja tähtiä, eivät he ole kuitenkaan koskaan nousseet supersankarin asemaan. Nyt näyttäisi siltä, että Selänteen hokkareille olisi löytynyt täyttäjä Patrik Laineessa. Laine oli avainasemassa johdattamassa Suomea 20-vuotiaiden maailmanmestariksi, Tapparaa Suomen mestariksi ja Leijonia MM-hopealle. Vesi on vain lisääntynyt myllyssä Laineen aloitettua upeasti NHL-uransa. 18-vuotiaan pojan ympärille on kehittynyt huima ilmiö, jossa hänen jokainen tekemisensä ja sanomisensa uutisoidaan. Laine on kuitenkin pitänyt päänsä kylmänä ja antanut näyttöjen puhua puolestaan kaukalossa. Hän on jo nyt supertähti eikä ylisanoille näytä tulevan loppua. Selkeästi vuoden 2016 kirkkain tähti.