Uutisaamun pöllöraatilaiset kaipaavat terävämpää rokoteviestintää. Ihmetystä herättää myös viime viikon hallitusvuoto, jossa vaadittiin nimettömänä muun muassa THL:n johtajiston vaihtamista.
THL kertoi torstaina suosittelevansa, että Suomessa tarjotaan kolmansia koronarokoteannoksia kaikille 18 vuotta täyttäneille. Lisäksi THL suosittelee rokotuksia 5-11-vuotiaille riskiryhmäläisille.
Lue myös: Rokotteita riskiryhmiin kuuluville lapsille jo ennen joulua, aikuisille kolmannet annokset – THL kertoi uusista rokotussuosituksista
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi keskiviikkona uuden ohjeistuksen liittyen erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.
Tilaisuuksien järjestäjien on kuitenkin mahdollista kiertää rajoitukset ottamalla koronapassi käyttöön.
Pöllöraadissa arvellaan, että rokotuspisteitä on paikoin ruuhkautunut sen takia, että kansalaiset pääsisivät passien avulla ilakoimaan baareihin. Uusien ohjeiden mukaan anniskelu jouduttaisiin ilman passin syynäystä lopettamaan jo kello 17.00.
– Niin karua kuin se onkin, että anniskelu loppu kello 17, jos koronapassia ei oteta käyttöön, niin se on kuuleman mukaan aiheuttanut rokotusasemille ruuhkia, arvelee politiikan toimittaja Jari Korkki.
– Ihmisen ikävä toisen luo ja viinanhimo, niin kyllä sillä saa suomalaisen ihmisen näköjään liikkeelle, toteaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Journalisti-ammattilehden päätoimittaja Maria Petterssonin mukaan ainakin ideologisista syistä rokotuksia välttelevien ryhmä olisi kuitenkin Suomessa suhteellisen pieni.
Pettersson muistuttaa, että on ihmisoikeus jättää rokote ottamatta.
– Se mitä tarvitaan, on jahkaileville kannustetta, eli jos haluaa lounasravintolaan tai nauttimaan ravintolaan alkoholia, niin ottaa rokotteen. Toiseksi pitäisi vakuuttaa heidät, jotka syystä tai toisesta pelkäävät rokotetta. Heillä on huoli. Sitä vastaan taistellaan informaatiolla, Petterson sanoo.
Kolmantena asiana Pettersson huomioi saavutettavuuteen ja tiedonkulkuun liittyvät ongelmat.
– Miten heidät tavoitetaan, jotka eivät periaatteessa vastusta – eivät joko pääse, halua tai voi lähteä tai eivät tiedä, että pitäisi lähteä. Tämä tarkoittaa ihmisiä, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Minusta on hämmästyttävää, kuinka infoa on edelleen vain suomeksi tai ruotsiksi, Pettersson huomioi.
Eeva Lehtimäen mielestä hallituksen olisi pitänyt laittaa enemmän panoksia rokoteviestintään.
– Erilaisiin kampanjoihin on käytetty aika isojakin rahoja, mutta kyllä näihin rokotteisiinkin olisi muutaman roposen voinut laittaa.
Realismia uutisointiin
Pöllöraadissa nostettiin esiin kotimaisen median paikoin pehmeämpi tulokulma koronauutisoinnissa. Muiden maiden uutisointi ruumisrekkoineen on vaikuttanut shokeeraavammalta.
Kotimaan mediassa on vasta hiljan nähty esimerkiksi tehohoidossa olleiden omia kokemuksia.
– Näköjään sitä ainakin tarvitaan, että on tämmöisiä tyyppejä, jotka suorastaan sieltä teho-osastojen katveesta kertovat oman tarinansa, Korkki sanoo
Yhdeksi ongelmaksi koronapandemian realistisessa uutisoinnissa on muodostunut, se ettei esimerkiksi teho-osastoilta voida välittää materiaalia kovinkaan helposti.
– Kaikki mediat fiksusti näyttävät, minkälaisessa paineessa terveydenhuollon ammattilaiset painivat teho-osastoilla, mutta ei olla päästy ottamaan kuvia ja kertomaan näitä tarinoita. Se on ollut meille ongelma, Lehtimäki taustoittaa.
Lue myös: Jokainen uusi teholle joutunut koronapotilas johtaa neljän leikkauksen siirtämiseen, sanoo Hus – kriittinen raja ylittyi yli viikko sitten
Rokottamattomuuden seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin olisi Lehtimäen mukaan tärkeää tuoda ilmi.
– Jokainen käyttöön otettu tehohoitopaikka saattaa siirtää jopa neljää vakavaa leikkausta. Lehtimäki painottaa.
Petterssonin kokemuksen mukaan muissa maissa uutismediat pääsevät helpommin sairaaloihin.
– Melkein kaikissa muissa maissa journalistit ovat päässeet teho-osasoilta näyttämään, mitä se oikeasti tarkoittaa, kun ihminen sairastuu. Mitä se tarkoittaa terveydenhuollon työntekijöille ja niille ihmisille. Suomessa tätä ei ole saatu näyttää, niin tietenkään suomalaisilla ei ole koko kuvaa.
"Aika ikävä tapa tehdä politiikkaa"
Iltalehti uutisoi viime viikolla nimettömiin hallituslähteisiin vedoten, että hallituksessa ollaan tyytymättömiä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n vitkutteluun kolmannen koronarokotekierroksen aloittamisessa.
Lehden lähteen mukaan hallituksessa olisi ollut jopa haluja vaihtaa ylilääkäri Hanna Nohynek asiantuntijaryhmän sihteerin paikalta.
Pöllöraadissa tunnistetaan vuotojen merkitys ylipäätään journalismille, joskin toistuvilta vaikuttavat vuodot ja sitä kautta muodostuva mielikuva eri ministeriöiden ja asiantuntijoiden väleillä olevista jännitteistä saattavat antaa huonon kuvan koronatilanteen hoidosta.
– Onhan se huolestuttavaa. Toisella suupielellä sanotaan, että mennään asiantuntija-arviot edellä, ja toinen suupieli sanoo, "paitsi jos ne ovat eri mieltä kuin me", niin eihän se toimi, Korkki kummeksuu.
– Pandemian alkuvaiheessa toitotettiin asiantuntija-arvioiden tärkeyttä ja sitten se muuttui. Tämän vuoden puolella todettiinkin, että mennäänkin politiikka edellä, Pettersson komppaa.
Lue myös: KRAR:n rokoteasiantuntijat ihmettelevät painostusta: "Ministeri ei luota omien asiantuntijaelimiensä lausuntoihin"
MTV:n yhteiskuntatoimitus kävi Eeva Lehtimäen mukaan vuodon takia alkuviikosta läpi runsaasti hallituslähteitä, joiden mukaan tilanne saattaa hämmentää kansalaisia.
– Sen kaikki tunnistavat, että sosiaali- ja terveysministeriön, Kiurun johtaman linjan, sekä asiantuntijoiden ja THL:n välillä on ajoittain ollut aika vahvakin jännite. Sitä pidettiin hyvin erikoisena, että se (vuoto) henkilöitiin kahteen kuitenkin aika arvostettuun, varsinkin Hanna Nohynekiin, joka on ollut esimerkiksi median käytettävissä aivan fantastisen hyvin ja on ihan huippuasiantuntija, Lehtimäki kertoo.
– Kyllä se oli aika törkeä vuoto. Mutta sillä tavalla tämä hallitus on käsitellyt kaikkia ristiriitojaan. Kaikki on vuodettu ja sitten sitä on lärväilty tuolla julkisuudessa. Lehtimäki ihmettelee.
– Se on aika ikävä tapa tehdä politiikkaa. Journalistien pitäisi arvostaa vuotoja, mutta tietysti nähdä se kun vuodot ovat täysin tarkoitushakuisia, Korkki päättää.