Osa kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) jäsenistä ihmettelee ulostuloja, joissa KRAR:ia kritisoidaan hitaasta päätöksenteosta.
KRAR kokoontuu tänään päättämään, tulisiko Suomessa kolmansien koronarokoteannosten antaminen aloittaa alle 60-vuotiaille.
Samalla KRAR päättää kantansa 5–11-vuotiaiden rokotuksiin ja toisen ja kolmannen annoksen antovälin lyhentämiseen.
Aiemmin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on Iltalehden mukaan epäsuorasti moittinut KRAR:ia päätöksenteon hitaudesta.
KRAR:n jäsen, Vantaan tartuntataudeista vastaava lääkäri Kirsi Valtonen sanoo seuranneensa ulostuloja hämmentyneensä.
– Toki se hämmentää, että kun vasta kerätään dataa, eikä päätöksiä ole vielä tehty, niin jo hyvin laajasti puhutaan, mitä tulee tapahtumaan. Onhan se tietysti vähän erikoinen asetelma.
– Tämän pandemian aikana on useassa eri yhteydessä tullut vaikutelma, että ministeriössä ei aina luoteta sen omien asiantuntijaelinten lausuntoihin. Se on pikkaisen hämmentävä piirre tämän pandemian hoidossa, Valtonen sanoo viitaten ministeri Kiurun julkisuudessa esittämiin lausuntoihin.
Lue myös: Julkinen THL-kritiikki hämmentää hallituksessa: "Kansalaisten näkökulmasta huolestuttavaa" – hallitus koolla huomenna
"Asiantuntijat kantavat vastuun päätöksistä"
Myös nimettömät hallituslähteet moittivat Iltalehdelle KRAR:ia siitä, ettei se ole aikaistanut kokoustaan, vaikka hallitus haluaisi nopeuttaa kolmansien annosten antamista.
Valtosen mukaan KRAR:n tehtävä on arvioida rokotusten turvallisuutta ja lääketieteellisiä perusteita.
– KRAR on kuitenkin se taho, joka kantaa vastuun tieteellisen tiedon analysoinnista. Heidän, jolla ei ole asiantuntijavastuuta ja vastuuta päätöksentekoprosessista, on niin sanotusti helpompi huudella sivusta.
KRAR:in jäsenet Kirsi Valtonen (vas) ja Teija Tapiainen toivovat työrauhaa rokoteryhmälle?
Myös KRAR:n varapuheenjohtaja, infektiolääkäri Teija Tapiainen sanoo toivovansa työrauhaa.
– Ministerin tulee pitää visio kirkkaana siitä, mikä on tavoite. Se on arvokasta ja tärkeää. Mutta toivoisin, että asiantuntijatyön yksityiskohtiin annettaisiin työrauha. Asiantuntijat kuitenkin kantavat viime kädessä vastuun päätöksestä. He myös joutuvat puolustamaan päätöksiä silloin, jos jokin menisi pieleen.
"Emme voi täysin hylätä asiantuntijatyötä"
Tapiaisen mukaan KRAR ei ole hidastellut päätöksenteossa.
– Ajatus siitä, että KRAR:lla ei olisi kriisitietoisuutta, tuntuu erikoiselta. Emme voi täysin hylätä asiantuntijatyötä, se on pakko tehdä, koska muuten meillä menee uskottavuus viranomaisiin.
Lue lisää: Nohynek: Alle 60-vuotiaaat voisivat saada kolmannen koronarokoteannoksen jo tänä vuonna, päätös ehkä ensi viikolla
– Tieteellisen näyttöön perustuva päätöksenteko vaatii aikaa, valmistelutyötä, dokumentteja, tieteellisen kirjallisuuden läpikäymistä.
Tapiaisen mukaan eurooppalaiset viranomaiset antoivat päätöksen lasten rokotuksista ja suosituksen kolmansista annoksista vasta viime viikolla.
– Mielestäni muutaman päivän viive on siedettävä. KRAK:n kokousaikataulu pyrittiin arvioimaan niin, että se olisi mahdollisimman lähellä päätöksiä.
Myös Kiuru toivoi tiistaina illalla KRAR:n asiantuntijoille työrauhaa.
Lue lisää: EMA suosittelee koronarokotteiden antamista myös 5–11-vuotiaille
"Selvästi rajaa lähestytään"
Tapiainen sanoo pitävänsä poikkeuksellisena Iltalehden nimettömien hallituslähteiden kritiikkiä KRAR:n sihteeriä Hanna Nohynekiä kohtaan.
– Jotkut ulostulot ovat olleet henkilöön käyviä ja hyvin yllättäviä. Tällainen asiantuntijoihin kohdistuva kritiikki on poikkeuksellista ja varsin uusi ilmiö. Olen kuitenkin yrittänyt nähdä julkisessa keskustelussa myös myönteisen puolen. Asiantuntijan täytyy kuulla kaikkia kommentteja, eikä loukkaantuminen ole hyödyllistä.
Sekä Tapiainen että Valtonen sanovat, että ovat itse saaneet tehdä työnsä rauhassa.
– En ole kertaakaan kohdannut vaikuttamisyrityksiä ja olen aina saanut tehdä oman asiantuntijatyöni täysin rauhassa, Tapiainen sanoo.
Tapiaisen mukaan myös poliitikoilla tulee olla mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä ja viestittää yhteiskunnan tahtotila. Ongelmallista on jos poliittiset mielipiteet syrjäyttävät asiantuntijatyön, kuten tieteellisen arvioinnin.
– Se on herkkä rajapinta. Suurimmaksi osaksi raja ei varmasti ole ylittynyt. Viime päivien keskustelussa on kuitenkin ollut piirteitä, että selvästi rajaa lähestytään.
Lue myös: Nohynek vastaa asiantuntijoiden kritiikkiin kolmansista rokotuksista: "THL ja kunnat ovat tehneet jo paljon"
"Poliittisesti johdettu pandemia"
Sekä Tapiainen että Valtonen sanovat, että koronaepidemian hoidossa raja poliittisten näkemysten ja asiantuntija-arvioiden välillä on ollut aiempaa häilyvämpi, ja poliitikkojen ja asiantuntijoiden on vaikeampaa pysytellä tiukasti omissa rooleissaan.
– Jos vertaa vaikka sikainfluenssapandemiaan, tämä on hyvin poliittisesti johdettu pandemia, joka on tuonut tähän hieman erikoisiakin asetelmia välillä. On tullut vaikutelma, että mennään enemmän erilaisten mielipiteiden perusteella, eikä luoteta asiantuntija-arvioihin, Valtonen sanoo.
– Tämähän on uusi tilanne, koska asiantuntijatyö ja poliittinen päätöksenteko ovat tiukasti toisiinsa nivoutunutta. Yhteys on paljon tiiviimpi kuin koskaan viimeisten vuosikymmenien aikana ollut. On ymmärrettävää, että kolhuja voi tulla, Tapiainen sanoo.