Saksalaisen Thyssenkruppin yhtiökokous on tänään koolla. Kokouksessa käsiteltäneen hissiyhtiö Koneen tekemää ei-sitovaa tarjousta Thyssenkruppin hissiliiketoiminnasta.
Kone vahvisti tiistaina mediatiedot, että yhtiö on tehnyt ei-sitovan tarjouksen Thyssenkruppin hissiliiketoiminnoista. Koneen mukaan hinta on kohtalaisen lähellä medioissa esiintynyttä 17 miljardia euroa.
Lue myös: Kone teki 17 miljardin euron tarjouksen saksalaisesta hissiyhtiöstä – kauppa olisi toteutuessaan Suomen historian suurin
Tällä hinnalla kyseessä olisi Suomen kaikkien aikojen suurin yrityskauppa. Vuonna 2015 Nokia osti kilpailijansa Alcatel-Lucentin lähes 16 miljardilla eurolla, ja se oli tuolloin Suomen historian suurin yrityskauppa.
Kone on kertonut, että sen ymmärryksen mukaan Thyssenkrupp käy keskusteluja myös muiden tahojen kanssa.
– Ei ole minkäänlaista varmuutta, että keskustelut Koneen ja Thyssenkruppin välillä johtaisivat sopimukseen tai transaktioon. Jos keskustelut johtavat sopimukseen yhtiöiden välillä, Kone julkaisee asiasta lisätietoa aikanaan, yhtiö sanoi lausunnossaan.
Koneen mukaan ei-sitova tarjous perustuu tiettyihin oletuksiin Thyssenkruppin hissiliiketoiminnasta ja mahdollisen sitovan tarjouksen ehdot voivat poiketa nykyisestä, ei-sitovasta tarjouksesta.
Ammattiliittojen suhtautuminen uhka mahdolliselle kaupalle
Saksalaisten ammattiliittojen suhtautuminen Koneen mahdolliseen Thyssenkruppin hissiliiketoimintojen ostoon on melkoinen uhkakuva, arvioi analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Erkki Vesola keskiviikkona.
Ammattiliitoilla on Saksassa vahva asema yritysten hallintoneuvostoissa. Vesolan mukaan tiettävästi pari Thyssenkruppin tehdasta Saksassa on tappiollisia, minkä vuoksi siellä pitäisi saneerata.
– Kyse on siitä, millaisen ammattiliitoille hyväksymiskelpoisen tarjouksen Kone pystyy tekemään työpaikkojen säilyvyyden suhteen. Siinä on aika iso kysymysmerkki vielä, Vesola sanoo.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puolestaan arvioi, ettei mahdollinen yrityskauppa toisi suoraan työpaikkoja Suomeen. Vaikutukset olisivat välillisiä.
– Voisi kuvitella, että jos uuden firman markkina-asema on varmempi ja parempi, se turvaisi työpaikkoja Suomessa, Kangasharju sanoi.
Hän myös pohti, että mahdollisen yrityskaupan jälkeen tutkimusta ja tuotekehittelyä keskitettäisiin enemmän Suomeen. Hän korosti, että kysymys on arvailusta.
Kangasharju huomautti kuitenkin, että Suomessa pienenä reunamaana on tällaisissa yrityskaupoissa vaarana, että toimintoja keskitetään lähemmäksi markkinoita.