Grönlanti on viime viikkojen ajan ollut laajasti otsikoissa. Syynä se, että Donald Trump haluaa määrätietoisesti tämän maailman suurimman saaren Yhdysvalloille. Asiantuntijan mukaan Trumpin puheet ovat ennen kaikkea osa hänen niin sanottua symbolipolitiikkaa, eikä esimerkiksi saaren sotilaskäytön takia välttämättä tarvita maiden yhdistymistä.
Tanskalle kuuluva Grönlanti on maailman suurin saari, joka on noin kuusi kertaa suurempi kuin Suomi. Grönlannissa asuu noin 57 000 ihmistä. Sen pääkaupunki on noin 20 000 asukkaan Nuuk.
Grönlannin maantieteellinen sijainti ja erityisesti sen määritelmä herättää kysymyksiä: Grönlanti kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan, mutta on geopoliittisesti osa Eurooppaa.
Helsingin yliopiston aluesuunnittelun- ja politiikan professori Sami Moisio kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa, että Grönlannista on tullut osa suurvaltapolitiikkaa.
– Grönlannin aluehallinnon piiriin kuuluvat luonnonvarat, hän kertoo yhdestä keskeisestä syystä. Kriittisten, strategisten raaka-aineiden ja muiden luonnonvarojen kysymys on tällä hetkellä varmasti se keskeisin asia, Moisio sanoo.
Se ei ole kuitenkaan ainoa syy, miksi Trump on saaresta kiinnostunut.
– Toinen puoli ovat Trumpin hallinnolla esillä olleet turvallisuuskysymykset.
Sotilaallinen merkitys
Yhdysvalloilla on Grönlannissa Thulen eli Pituffikin avaruustukikohta. Se on Yhdysvaltain avaruusvoimien ja Yhdysvaltain asevoimien pohjoisin tukikohta, jonka esiaste perustettiin jo 1946 Tanskan ja Yhdysvaltojen yhteisen radio- ja sääaseman muodossa.
– Se on sikäli tärkeä, jos ajattelee ballististen ohjusten lentoratoja esimerkiksi Venäjältä Pohjois-Amerikaan, niin siellä ovat ennakkovaroitusjärjestelmät, jotka ovat tärkeitä. En näe silti mitenkään, että juuri se vaatisi Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin, Moisio arvioi.
– Puolustusyhteistyö Tanskan kanssa 1950-luvun alusta takaa sen, että Yhdysvallat voi jonkinlaisella sopimusjärjestelyllä kehittää sinne uusia sotilaallisia kuvioita.
Luonnonvarojen aarreaitta
Luonnonvarat ovat siis selvä syy, miksi Trump eri arvioiden mukaan havittelee Grönlantia. Saarella on muun muassa kuparia, kultaa, uraania ja öljyä.
Moision mukaan erityisesti esimerkiksi ase- ja teknologiateollisuuden tarvitsemat maametallit kiinnostavat Yhdysvaltoja, jolla on esimerkiksi Kiinaan verrattuna vain vähän omaa tuotantoa.
Moision mukaan maailma on matkalla kohti suuraluekilpailua. Yhdysvallat ja Kiina ovat sen pääpukarit, mutta osansa tuotantoketjujen omavaraisuudesta haluaa myös EU.
Grönlanti sijaitsee kylmällä vyöhykkeellä, jossa lämpötila voi laskea talvella –50 °C:een. Ilmastonmuutos on kuitenkin muuttamassa olosuhteita. Kun jäätikkö sulaa, niin jäätikön alta voi paljastua aikojen saatossa lisää luonnonvaroja.
– Mineraalien hyödyntäminen on siellä erityisen hankalaa, sillä kuljetusreittejä ei oikein ole kuin meren kautta, joka sekin on erittäin hankalaa.
– Peruskysymys on kaiken kaikkiaan myös se, että haluavatko grönlantilaiset itse, että mineraaleja hyödynnetään, koska se voi johtaa ympäristöongelmiin, Moisio muistuttaa.
Symbolinen merkitys
Luonnonvarojen lisäksi Moisio painottaa Trumpin Yhdysvaltojen laajentumispuheiden symbolista merkitystä. Trump esimerkiksi puhui Yhdysvaltojen alueen laajentamisesta virkaanastujaispuheessaan.
– Hänen [Donald Trumpin] politiikan tekemiseen näyttää kuuluvan se, että hän pistää koko ajan muut reagoimaan omiin aloitteisiinsa.
– Tässä on monia symbolipoliittisia kysymyksiä, joilla Trump voi pyrkiä jäämään historiaan, professori arvioi.
Katso koko Viiden jälkeen -ohjelman Grönlanti-osuus artikkelin alusta, jossa professori Sami Moisio avaa tarkemmin Donald Trumpin kiinnostuksen kohteita Grönlannin suhteen.