Trumpia neuvoneen kenraali McMasterin mukaan Ukrainaa pitää aseistaa päättäväisemmin: "Annamme 30 panssarivaunua, kun pitäisi antaa 300"

– Määrällisesti apumme on ollut ontuvaa. Olemme antaneet monenlaista aseistusta, mutta asteittain lisäten. Tällaisen avun aika on ohi. On tärkeää ymmärtää, että nämä kyvyt pitää integroida Ukrainan joukkoihin, ja sen pitää tapahtua riittävässä laajuudessa, jotta saavutetaan haluttu taktinen ja operationaalinen vaikutus, McMaster kuvailee avun merkitystä taistelukentällä.  

Tämä koskee sekä Eurooppaa että Yhdysvaltoja.

Eurooppalaisten olisi tärkeä viestiä Atlantin taakse, että täällä osallistutaan Ukrainan auttamiseen. Summat mailta ovat absoluuttisesti pienempiä kuin Yhdysvaltojen tuki, mutta suhteessa bkt:hen joillakin valtioilla paljon, kuten Baltian mailla ja Puolalla, McMaster viittaa.

Samaa viestiä olisi hänen mukaansa hyvä lähettää myös Naton jäsenmaiden puolustusbudjettien suhteen. Vain harva Nato-maista saavuttaa tai ylittää tavoitteeksi asetetun määrän kaksi prosenttia bkt:sta. 

McMaster kovistee kotimaataankin Ukrainaan liittyen.

– Esimerkiksi, annamme 30 panssarivaunua, kun pitäisi antaa 300. Kulutussodassa pitää olla riittävästi kykyjä päästä tavoitteeseen, hän viittaa M1 Abrams -vaunuihin.

Sotilaat tuppaavat olemaan täsmällisiä. Yhdysvaltain asevoimista kenraaliluutnantin natsoilla rivistä poistunut H.R. Mcmaster saapuu haastatteluhuoneeseen 20 minuuttia etuajassa. Jämäkkä kädenpuristus, ja sen jälkeen hän pahoittelee ja kysyy, voiko lähettää muutaman sähköpostin kännykällään.

McMaster esiintyi tänään Helsinki Security Forum -turvallisuuskonferenssissa puhumassa Ukrainasta.

"Putin ei halua antaa Ukrainaa ukrainalaisillekaan"

– Kun Putin on tajunnut, ettei hän saa Ukrainaa, nyt hän yrittää sitä, etteivät ukrainalaisetkaan saa Ukrainaa, McMaster tiivistää MTV:lle Putinin brutaalin tavoitteen maassa, jota tämä imperialistisessa huuruissaan ei edes tunnusta valtioksi, saati edes omaksi kulttuurikseen.

Jos Ukraina haluaa saada takaisin Venäjän vuodesta 2014 käynnissä olleessa sodassa menettämänsä alueet, se tarvitsee aseita kahteen asiaan: Puolustautumiseen Venäjän ilmaiskuilta siviilikohteisiin ja hyökkäykseen venäjän laajoja ja syviä puolustuslinjoja, tykistöä ja muuta aseistusta vastaan.

Venäjä myös käyttää paljon myös elektromagneettisia kykyjään, mistä ei ole McMasterin mukaan paljoa puhuttu.

– Puolustautumiseen tarvitaan monikerroksista ja -tasoista ilmapuolustuskykyä, mutta myös pitkän kantaman tulta ampumaan alas tulevat nuolet ja tappamaan jousiampuja.

McMaster listaa kenttäkokemukseensa ja tutkimuksiinsa nojaten laajan repertuaarin muutakin Ukraina tarvitsemaa suorituskykyä puolustautumisessa ja hyökkäyksessä, kuten sotilasslangi kuuluu – suojaa ilmasta, pioneeritaitoa taistelukentällä, vastatykistökykyä, vain osan mainitakseni.

Itäisen ja kaakkoisen Ukrainan maastossa on haastavia luonnonesteitäkin tasankoineen jokineen ja virtoineen.

– Tämä on kova taistelu, joka jatkuu. Mutta nyt on tärkeää antaa Ukrainalle nämä kyvyt.

"Putin yrittää ajaa lännen ydinasedilemmaan"

Putin ja hänen alaisensa ovat silloin tällöin vihjanneet ydinaseiden käytöstä. Vastuutonta, sanoo McMaster.  

– Putin yrittää ajaa Euroopan ja Yhdysvallat dilemmaan, missä ne hakisivat rauhaa, tai kohtaisivat maailmanlopun. Tästä ydinkiristyksestä pitää olla huolissaan, ja yksi keino kiertää dilemma on kehittää vastaiskukykyjä, jotka estävät ydinaseiden käytön.

Hän palaa haastattelussa Ukrainan varhaiseen aseistamiseen.

 – Hyvin vahva tavanomaisten aseiden puolustuskyky on ehkä yksi parhaista keinoista välttää mahdollisuus, että sota eskaloituu ydinasetasolle. Ajatellaanpa, jos Ukrainalla olisi ollut vahvempi puolustuskyky ennen hyökkäystä 2022, Putin ei edes kalistelisi ydinsapeliaan.

McMaster on väitellyt tohtoriksi Yhdysvaltain historiasta North Carolinan yliopistossa. Päätettyään upseerin uransa jälkeen hän muun muassa opettaa, toimii vierailevana tutkijana Stanfordin yliopiston konservatiivisessa Hoover-instituutissa, ja on neuvonantaja monissa yhteisöissä.

Vuoden pesti trumpin neuvonantajana

McMasterista tuli maailmalla suurelle yleisölle tuttu, kun hänestä tuli Donald Trumpin kansallinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja helmikuussa 2017. 

Pesti Valkoisessa talossa kesti reilun vuoden. McMaster ajautui hakauksiin Trumpkin kanssa, eikä ensimmäisenä Trumpin hallinnon edustajana. 

Erimielisyyttä oli muun muassa suhtautumisessa Venäjään ja Pohjois-Koreaan. McMaster jätti neuvonantajan toimensa 22. maaliskuuta 2018. Kaksi kuukautta myöhemmin hän eläköityi armeijan riveistä.

Lue lisää: Enrique äkkirikastui sotimalla: Näin Putin värvää WhatsAppissa kuubalaismiehiä joukkoihinsa – "Kaikki tietävät hyvin, mihin ovat menossa"

Kysymykseen siitä, millainen olisi Trumpin suhtautuminen Putinin Venäjään – koska hänen järkeilyään on vaikea seurata – jos hänestä taas tulisi presidentti ensi vuonna, McMaster vastaa pitkällä kantamalla. 

– Kolme presidenttiä peräkkäin, George W. Bush, BarackObama ja Trump kaikki uskoivat voivansa muuttaa Vladimir Putinin, ja siksi piti lievittää hänen turvallisuushuoliaan. Tämän on perusteellisen väärä näkemys.

Hän viittaa Putinin moniin puheisiin ja teksteihin, joissa historia on kääntynyt ylösalaisin, ja yrityksiin horjuttaa lännen yhtenäisyyttä. 

"On myönnettävä, että Putin pitää kukistaa"

– On myönnettävä, että Putin pitää kukistaa. Hän on yhdistelmä katugangsteria ja kiusaajaa ja pelkuria. Putinia provosoi heikkous, siksi meidän pitää olla vahvoja Euroopassa ja Yhdysvalloissa.  

Yhdysvallat on myös Tyynenmeren valtio. Valtameren reunoilla tapahtuu paljon. Kiinasta on tullut Washingtonin ykkösvastustaja taloudessa, teknologiassa, asevoimissa ja halussa luoda kumppanuuksia eri puolilla maailmaa. Kyse on hegemoniasta. 

Jääkö Eurooppa Kiinan ja indopasifisen alueen varjoon Washingtonin kartoilla?

– Ei lainkaan. On tärkeää ymmärtää, että kilpailu Kiinan kanssa esimerkiksi taloudessa ja teknologiassa tapahtuu kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa, joten meidän on oltava yhdessä näissä asioissa. Yhteisessä puolustuksessakin yhdessä tekeminen tulee halvemmaksi.

Lue myös: Harvinaista Leopard 2 -kuvaa: Ukrainan panssarivaunu tulittaa jalkaväen suojana