Brittiläisen turvallisuusajatushautomon ydinaseasiantuntija sanoo, että Putinin uho kielii häviöllä olevan Venäjän halusta siirtyä sotakentältä neuvottelupöytiin.
Venäjä ei tuo ydinaseita osaksi Ukrainan sotaa, koska siitä ei olisi Venäjälle mitään hyötyä. Tätä mieltä on brittiläisen International Institute of Strategic Studies -ajatushautomon teknologian ja asevalvonnan johtaja William Alberque. Hän on seurannut ydinaseita ja asevalvontaa yli 25 vuoden ajan ja tehnyt aiemmin pitkän uran Naton palveluksessa.
Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon 21. syyskuuta, hän piti raivoisan televisiopuheen. Huomio valui Venäjältä pakeneviin nuoriin miehiin, joten tuolloin Putinin puheet ydinaseista jäivät sivuosaan. Hän muistutti Venäjällä olevan paljon ydinaseita, joiltain osin ”modernimpia kuin Natolla.”
– Ja jos alueellinen koskemattomuutemme on uhattuna, ei ole epäilystäkään, ettemmekö käyttäisi kaikkia käytössämme olevia keinoja suojataksemme Venäjää ja kansaamme. Tämä ei ole bluffia, Putin sanoi.
Alberquen mukaan Putinin viestinnällinen ratkaisu oli erikoinen.
– Samaan aikaan ei julisteta joukkoliikekannallepanoa ja uhkailla uskottavasti ydinaseiden käytöllä. Tulisi tehdä jompaakumpaa. Mielestäni uho on merkki siitä, että Putin tähyilee sodan lopun suuntaan, hän arvioi Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa.
Yhdysvallat rauhoitteli tiistaina tilannetta sekä Valkoisen talon että Pentagonin edustajien suilla. Molemmista viestittiin, että Venäjän sapelinkalistelu on huomioitu, mutta merkkejä ydinaseiden käytön valmistelusta Venäjällä ei ole havaittu.
Uholla on kaksi tarkoitusta
Alberquen mukaan Putinin ydinaseuholla on kaksi tarkoitusta. Venäjän presidentti tietää sodan sujuvan surkeasti ja on huolissaan häviön mahdollisuudesta. Eskaloimalla tilannetta äärimmilleen hän pyrkii saamaan Ukrainan neuvottelupöytään.
Lännen Putin taas haluaa pysyvän kaukana Ukrainasta, eikä se halua Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden ottavan osaa konfliktiin – varsinkaan nyt, kun Ukraina on onnistunut palauttamaan useita alueita itselleen.
– Sellaisessa tilanteessa lännelle olisi houkuttelevaa tulla väliin ja auttaa kallistamaan tasapainoa, jotta Krim voitaisiin vallata takaisin. En usko, että länsi tekee niin. Mutta käy järkeen Venäjälle piirtää hyvin voimakkaita punaisia linjoja ja muistuttaa länttä, ettei se puutu asiaan, Alberque sanoo.
Lue myös: Ukrainan puolustusministeriö: Harkovalaisesta kylästä paljastui "mini-Auschwitz"
Hän vertaa Putinin toimintaa entiseen Yhdysvaltain presidenttiin Richard Nixoniin, joka Vietnamin sodan aikaan antoi tarkoituksella itsestään niin arvaamattoman ja mielipuolisen kuvan, että hänen uskottiin kykenevän ydinaseen käyttöön. Näin osapuolet saatiin neuvottelupöydän ääreen. Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa toimintatavasta on käytetty termiä ”hullun johtajan teoria” (madman theory).
– Luulen, että sitä Putin yrittää juuri nyt, Alberque arvelee.
”Se olisi Putinin valtakauden loppu”
Selkein syy sille, että Putin ei ydinasetta halua käyttää, on presidentin mieltymys valtaan. Alberquen mukaan ydinaseen käyttäminen tietäisi Putinin valtakauden loppua.
– Venäjä ottaisi riskin joutua eristetyksi muusta maailmasta tavalla, joka saisi Pjongjanginkin Moskovasta käsin näyttämään Pariisilta, hän laukoo.
Ydinaseen käytön myötä muut maat mitä todennäköisimmin asettaisivat sodan uudeksi päätavoitteeksi Putinin syöksemisen vallasta, asiantuntija arvioi. Tätä riskiä Putin ei halua ottaa.
Ydinaseriskiä lievittääkseen länsimaiden johtajien tulisi Alberquen mukaan lisätä keskusteluyhteyksiä myös Kiinaan ja Intiaan. Molempien jättivaltioiden johto on tavannut Putinia vielä tänä syksynäkin.
– Mielestäni siinä olisi paljon vipuvoimaa, jos niitä pyytäisi tekemään selväksi Venäjälle, että ne katkaisevat kaikki siteensä Venäjään, jos se käyttäisi ydinasetta. Tätä tulisi alkaa tehdä välittömästi, ellei sitä ole jo tehty.