Aki Lindéniä epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta

Tutkinta siirtyy syyttäjälle kolmen ihmisen osalta virkavelvollisuuden rikkomisena.

Poliisi epäilee, että Husissa rikottiin hankintalain säädöksiä vuosien ajan ja että hankintoja tehtiin niin sanotusti suorahankintoina ilman kilpailutusta.

Nykyinen kansanedustaja oli Husin toimitusjohtaja

Turun Sanomat kertoo, että yksi epäillyistä on SDP:n kansanedustaja Aki Lindén.

Linden toimi Husin toimitusjohtajana hankintojen aikaan. Lindén kiistää lehdelle, että olisi itse tehnyt virheitä.

–  Tämä ei koske minun itseni tekemiä hankintoja, ja en ole itse tehnyt virheitä. Harmittavaa, mutta kun toimii isoissa organisaatioissa vastuupaikoilla, voi tulla tällaista, Lindén sanoo Turun Sanomille.

STT ei ole tavoittanut Lindéniä kommentoimaan.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kommentoi asiaa tekstiviestitse.

– Aki Lindén on ollut välittömästi yhteydessä puolueen ja ryhmän johtoon, kun poliisi on viime vuoden marraskuussa kutsunut hänet kuultavaksi. Myös puolueen paikallista johtoa Varsinais-Suomessa on tiedotettu asiasta. Poliisin esitutkinta on salassa pidettävää, kunnes syytteet mahdollisesti joskus luetaan käräjäoikeudessa.

STT lähetti Tuppuraiselle jatkokysymyksen, miksi rikosepäilystä ei kerrottu julkisuuteen esimerkiksi ennen kevään eduskuntavaaleja. Tuppurainen ei enää vastannut tekstiviestiin eikä puheluun.

Markkinaoikeus määräsi Husille seuraamusmaksuja

Poliisin mukaan vuonna 2019 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että kilpailuttamatta tehtyjen hankintojen tarkkaa arvoa tai määrää on mahdoton selvittää.

Merkittävää määrää sopimuksia oli kuitenkin jatkettu sähköpostitse ilman kilpailutusta. Toiminta oli poliisin mukaan jatkunut vuodesta 1998. Sopimusten arvo on noin 200 miljoonaa euroa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tutki vuosina 2018–2019 tehtyjä hankintoja. Markkinaoikeus ratkaisi asian vuonna 2020 KKV:n esityksen perusteella ja määräsi Husille seuraamusmaksuja.

–  Poliisin esitutkinnassa selvitettiin epäiltyjä vakavia puutteita hankinnoissa ja niiden suunnittelussa sekä valvonnassa. Puutteet johtivat siihen, että Husilla ei ollut kokonaiskuvaa Hus-kuntayhtymän hankinnoista tai kykyä tunnistaa ja järjestää hankintojen kilpailutusta uudelleen, sanoo tutkinnanjohtaja Lauri Huittinen tiedotteessa.

Epäselvyydet julki 2019

Husin hankintoihin liittyvät puutteet nousivat julkisuuteen kesällä 2019, kun STT uutisoi asiaan liittyvistä epäilyksistä.

Myöhemmin samana vuonna valmistuneen ulkoisen selvityksen mukaan Hus oli todennetusti jatkanut vanhoja sopimuksia ilman uutta kilpailutusta lähes 200 miljoonan euron edestä kahden vuosikymmenen aikana.

Kokonaismäärää tai -arvoa oli selvityksen mukaan kuitenkin mahdotonta arvioida muun muassa sekavan dokumentaation vuoksi.

Hankintalaki vaatii, että tietyn arvoiset ostot on kilpailutettava. Kilpailutuksen tarkoitus on säästää veronmaksajien rahoja ja varmistaa, että rahoille saadaan laadukasta vastinetta. Lisäksi kilpailutukset torjuvat korruptiota tekemällä hankinnoista läpinäkyvämpiä.

Toissa vuoden kesäkuussa kerrottiin, että poliisi oli aloittanut esitutkinnan Husin tekemistä hankinnoista.

Tuolloin asiaa tutkittiin epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisena, mutta poliisi ei epäillyt ketään yksittäistä ihmistä rikoksesta.

Samana vuonna sisäisen tarkastuksen raportissa kerrottiin, että Husissa oli havaittu vuosina 2019–2021 noin 300 säännöstenvastaista hankintaa.

Raportin mukaan kaikkia sopimuksetta tai kilpailuttamatta tehtyjä ostoja ei ollut vielä tuolloin edes tunnistettu.

Husin korjausohjelma loppusuoralla

Husissa aloitettiin vuonna 2019 hankintojen korjausohjelma, joka alkaa Husin mukaan olla loppusuoralla, kertoi syyskuun lopulla Husin hankintajohtaja Timo Martelius STT:lle.

Hänen mukaansa kaikki aiemmin kilpailuttamattomat ja sopimuksettomat hankkeet on nyt havaittu.

Kesken ja lähellä päätöksentekoa on Marteliuksen mukaan vielä noin 30 erikokoista, aiemmin kilpailuttamatonta hankintaa.

Niiden ratkettua sopimuksettomia tai kilpailuttamattomia hankkeita ei Marteliuksen mukaan enää pitäisi olla.

–  Fokus on ollut hyvin pitkään näissä kilpailuttamattomissa hankinnoissa, mutta nyt pystymme laittamaan fokustamme uuteen uskoon, hän sanoo.

Husin mukaan vuosina 2019–2023 on tehty 725 säännösten mukaista hankintaa, jotka koskivat aiemmin kilpailuttamattomia hankkeita.

Noiden hankintojen yhteenlaskettu vuosiarvo on 134 miljoonaa euroa, mikä vastaa Husin mukaan 96:ta prosenttia hankintavelasta.

Hankintavelka tarkoittaa niitä hankintoja, joita Hus on tehnyt, mutta joita ei ole aiempina vuosina kilpailutettu hankintalain mukaisesti.

Marteliuksen mukaan puuttuvat neljä prosenttia, eli reilut viisi miljoonaa euroa, koostuu vielä kesken olevista 30 hankinnasta.

Martelius huomauttaa, että kaikkiaan Husissa on tehty vuosina 2019–2023 yli 2  400 hankintapäätöstä, joiden laskennallinen vuosiarvo on noin 1,1 miljardia euroa ja joihin nuo 725 hankintaa sisältyvät.

Hankintaorganisaatio uuteen uskoon

Marteliuksen mukaan Husissa on tehty myös muita muutoksia hankintakäytäntöihin.

–  Sen lisäksi, että nämä kilpailuttamattomat hankinnat on nyt kilpailutettu, olemme laittaneet ihan täysin uuteen uskoon koko Husin hankintaorganisaation, hän kertoo.

Martelius aloitti hankintajohtajana keväällä 2019. Seuraavana vuonna vastuuta hankinnoista ryhdyttiin Husissa jakamaan hankintakategorioiden avulla.

–  Hankinnat on jaettu tänä päivänä kahdeksaan kategoriaan, joista kullakin on oma vastuuhenkilönsä. Se on antanut mahdollisuuden ja eväät ottaa iso kokonaisuus haltuun.

Lähdimme erikoistumaan, jakamaan valtaa ja vastuuta. Emme olisi muutoin saaneet näin hyvin haltuun tällaista miljardin hankintakokonaisuutta.

Marteliuksen mukaan Husissa otetaan parhaillaan käyttöön hankintojen johtamisen tietojärjestelmää.

–  Tietojärjestelmä on edellytys sille, että mitään tällaisia yllätyksiä (kilpailuttamattomia sopimuksia) ei enää pääse tapahtumaan, vaan meillä on oikeasti käytössä kokonaisvaltainen järjestelmä, joka mahdollistaa aidosti hankintatiedolla johtamisen tämän kokoisessa hankintaorganisaatiossa.

Marteliuksen mukaan suurin muutos on ollut resurssien määrässä, sillä hänen mukaansa ennen vuotta 2019 hankintoja varten ei ollut tarpeeksi asiantuntijoita ja muuta henkilökuntaa.

–  Pakko on ollut hyvä konsultti. Olemme saaneet hankinta-asiantuntijaresurssia, ja on ollut mahdollisuus rakentaa tätä kokonaisuutta. Vanhalla henkilökuntamäärällä tämä olisi ollut mahdoton tehtävä.

Juttua täydennetty kello 13.18.

Juttua täydennetty ja otsikkoa päivitetty kello 17.44