Juuso Nieminen valmensi junioreissa kuutta Suomen neljän maan turnauksen alkuperäisen kokoonpanon kiekkoilijaa.
Alle 16-vuotiaiden poikien jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajalla Juuso Niemisellä oli mielessään tärkeä ajatus, kun hän kutsui 44 vuonna 1999 syntynyttä nuorta jääkiekkoilijaa Vierumäellä pelattuun Finnair-turnaukseen pelaamaan kolme ottelua Saksaa vastaan. Jos sattuisi niin, että maailman kautta aikain paras pelaaja olisi 1999 syntynyt suomalaispoika, valmennus ei saisi estää tuon lahjakkuuden etenemistä.
– Ajattelin, että minun pitää olla tosi uteliaana ja avoimella mielellä liikkeellä. En halunnut kontrolloida kaikkea tosi tarkkaan, vaan luoda rakenteen, joka loisi sekä turvan että mahdollisuudet. Sekä mahdollisuuden tulla hyväksytyksi. Jos täällä sattuisi olemaan sellainen poikkeusyksilö, se pääsisi tästä läpi ja lähtisi itämään, Nieminen kertaa ajatustaan kymmenen ja puoli vuotta myöhemmin.
Kaudella 2014–15 jääkiekkolisenssin omisti 2 088 vuonna 1999 syntynyttä suomalaispoikaa. Heistä 56 pelasi tuolla kaudella Niemisen valmentamassa U16-maajoukkueessa.
Nyt vuonna 1999 syntyneet suomalaiskiekkoilijat ovat 25- tai 26-vuotiaita. Tiedämme jo, että maailman kaikkien aikojen parasta jääkiekkoilijaa heidän joukostaan ei ole kasvanut.
Mutta toisaalta noista pojista neljän voi laskea kuuluvan suomalaisen kiekkoilun tämän hetken kermojen kermaan. Puolustaja Miro Heiskanen ja maalivahti Ukko-Pekka Luukkonen kuuluivat Suomen alkuperäiseen kokoonpanoon neljän maan turnauksessa, joka alkaa tällä viikolla Montrealissa.
Heiskanen joutui jäämään turnauksesta pois polvivamman takia, samoin kuin Jani Hakanpää. Heidän tilalleen kokoonpanoon nostetut Henri Jokiharju ja Urho Vaakanainen kuuluivat myös Niemisen valmentamiin juniorimaajoukkueisiin.
Lue myös: Leijonien kauhuskenaario toteutui – Antti Pennanen vahvistaa ison poissaolon
Jokiharju kuului syksyllä 2014 Vierumäelle kutsuttuihin, ja Vaakanainenkin olisi kuulunut, ellei olisi pelannut jo vuotta vanhempien maajoukkueessa.
Peli- ja kilpailuvietti erottaa
Suomen viime vuoden puolella nimetyssä alkuperäisessä neljän maan turnauksen kokoonpanossa oli kuusi pelaajaa, joita Nieminen on valmentanut, kun he olivat vielä junioreita: Heiskasta ja Luukkosta juniorimaajoukkueissa sekä Mikko Rantasta, Artturi Lehkosta, Kaapo Kakkoa ja Rasmus Ristolaista TPS:ssa.
Heiskasen ja Hakanpään tilalle kokoonpanoon sittemmin nostetut Jokiharju ja Vaakanainen kuuluivat myös Niemisen valmentamiin juniorimaajoukkueisiin.
Niemisen mielestä tulevat neljän maan turnauksen leijonat erottuivat muista hänen valmentamistaan nuorista peli- ja kilpailuviettinsä vuoksi.
– Pelivietillä tarkoitan, että heille peli oli itseilmaisun muoto, parhaimmillaan vähän kuin taide. Osa pelaajista tarvitsee hirveästi ohjeita, mutta nämä kaverit halusivat ja ajattelivat peliä. He tekivät asioita pyytämättä, sovelsivat, heittäytyivät peliin. Se on tila, jossa he syttyvät ja innostuvat.
Kova kilpailuvietti ei näkynyt pelkästään jääkiekkokaukalossa.
– Siinä oli vain mielikuvitus rajana. Nämä kaverit haluavat olla parempia kuin muut, oli se sitten harjoittelua, jalkapalloa tai koripallon heittelyä. Meidän yhteiskunnassamme vertailua pyritään usein riisumaan, mutta oppiminen perustuu vertailuun. Jos haluat kehittyä, pitää arvioida ja verrata itseään. Nämä pelaajat suhteuttavat itseään esikuviin, ympärillä oleviin pelaajiin ja peliin. Vertailusta ja arvioinnista lähtöisin pelaaja asettaa itse itselleen tavoitteita, jolloin valmentajan ei tarvitse potkia pelaajaa eteenpäin, Nieminen sanoo.
Lue myös: NHL-supertähti lyötiin Sidney Crosbyn rinnalle – Kanada kasasi hurjat ketjut harjoituksissa
Nieminen, 42, jätti jääkiekkovalmentamisen keväällä 2020. Hän oli tuolloin nykyisen Leijonien päävalmentajan Antti Pennasen apuvalmentajana HPK:ssa.
Tunteen takana oli vuosia jatkunut pohdiskelu ja oman valmennusfilosofian etsintä. Nieminen kertoo tunteneensa, että jääkiekon valmennuskulttuuri on mekaaniseen ihmiskäsitykseen perustuvaa ja sitä ruokkivaa.