Tehostamalla nykyistä jätevedenpuhdistusprosessia vedestä voidaan poistaa yli 95 prosenttia haitta-aineista, kuten lääkeainejäämistä ja torjunta-aineista. Tämä käy ilmi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta.
Tutkijat testasivat lääkeainejäämien poistoa jätevedestä membraanisuodatuksella ja hapetuksella.
- Membraanikalvo on ohut paperin näköinen filmi, josta vesi puristetaan läpi. Epäpuhtaudet jäävät kiinni kalvon huokosiin. Hapetus puolestaan pilkkoo lääkeaineet molekyyleiksi, kuvailee tutkimuksesta vastannut professori Mika Mänttäri Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Lääkejäämät päätyvät kaloihin
Tulosten mukaan näillä tekniikoilla poistuu 95 prosenttia ja joissakin tapauksissa 99 prosenttia haitta-aineista sekä ravinteista. Vesistöön päätyessään haitta-aineet voivat vaurioittaa vesiekosysteemejä esimerkiksi kalojen hormonaalisten muutosten kautta.
Perinteisessä biologisessa jätevedenpuhdistuksessa lääkejäämiä pystytään poistamaan huonosti tai ei lainkaan. Vaikeita poistettavia ovat esimerkiksi masennus- ja epilepsialääkkeet sekä iholle levitettävät kipugeelit.
- Karkeasti jaoteltuna voidaan sanoa, että lääkkeet, jotka vaikuttavat mieleen ja sydämeen ovat hankalimpia poistaa, kertoo professori Mänttäri.
Tutkimuksessa käytetty puhdistuslaitteisto sijoitettiin konttiin Parikkalan puhdistamolla. Kuva: Teemu Leinonen.
Ravinteetkin saadaan pois jätevesistä
Tutkimuksessa huomattiin myös, että tehostamalla vedenpuhdistusta voidaan samalla puhdistaa vedestä myös ravinteita. Esimerkiksi fosfori ja typpi saadaan poistettua vedestä lähes kokonaan. Fosforin määrissä membraanipuhdistuksella päästiin kymmenenteen ja jopa sadanteen osaan nykyisistä luparajoista. Uusilla vedenpuhdistustekniikoilla voidaan siten pienentää päästöjä merkittävästi verrattuna perinteiseen käytössä olevaan jätevedenpuhdistusprosessiin.
- Selvää tietenkin on, että uusien menetelmien käyttöönotto nostaa hieman jäteveden käsittelykustannuksia. Pitää selvittää tarkkaan, mitkä aineet ovat haitallisimpia ja mitä kannattaisi ryhtyä poistamaan jätevesistä, pohtii Mänttäri.
Uusia tekniikoita ei olla heti ottamassa käyttöön, koska Suomessa ei ole yleisiä raja-arvoja haitta-aineille vedessä eikä siten velvoitteita seurata eikä puhdistaa aineita. Uusia määräyksiä on kuitenkin pikkuhiljaa tulossa.
Määräykset kiristyvät lähivuosina
EU tulee lähivuosina asettamaan isoille puhdistamoille tarkkailumääräyksiä joidenkin aineiden osalta. Yksi tarkkailtavista aineista on tulehduskipulääke diklofenaakki, jota käytetään esimerkiksi vaikuttavana aineena kipugeeleissä.
- Kokeilimme uusia menetelmiä Parikkalan jätevedenpuhdistamolla. Sinne on nyt päätetty rakentaa uusi membraanipuhdistamo. Se puhdistaa haitta-aineita vähän tehokkaammin kuin nykyinen laitos, sanoo Mänttäri.
Monessa kunnassa keskustellaan siitä, miten jätevedenpuhdistus järjestetään tulevaisuudessa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat arvioivat, että Suomessa seuraavat 5-10 vuotta ovat siirtymävaihetta tehostetumpaan puhdistukseen. Vuosikymmenen sisällä monien kunnallisten puhdistamoiden ympäristöluvat vanhenevat ja samalla luparaja-arvoja kiristetään.