Esimerkiksi kalatalousviranomainen on huolissaan akkutehtaan vaikutuksista meriveteen. Asia on parhaillaan hallinto-oikeudessa.
Haminassa Suomenlahden rannalla sijaitsevan suomalais-kiinalaisen akkumateriaalitehtaan päästöt aiheuttivat valitusvyöryn, jota käsitellään Vaasan hallinto-oikeudessa keväällä – kuitenkin todennäköisesti ennen kesää.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston viime vuonna helmikuussa CNGR Finlandille myöntämästä ympäristöluvasta on tehty peräti 12 valitusta. Tyytymättömiä ympäristölupapäätökseen ovat muun muassa kalatalousviranomainen, Luonnonsuojeluliitto ja Puhtaan meren puolesta ry.
Kalatalousviranomainen katsoo, että vesistökuormitus aiheuttaa riskin Haminan edustan merialueen kalakannoille sekä vähentää alueen arvoa ja houkuttelevuutta kalastuskohteena.
Tehdas on Haminan sataman välittömässä läheisyydessä ja johtaa käsiteltyjä jätevesiä kaupungin sataman eteläpuoliselle merialueelle. Valitusten kohteena ollut ympäristölupa koskee purkuputkea ja ruoppauksia. CNGR on suunnitellut kolmen kilometrin pituista purkuputkea merialueelle.
Lue myös: Raakkutuhon jälkimainingeissa perustettu työryhmä pyrkii parantamaan suojeltujen lajien huomioimista metsätaloudessa
Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen varapuheenjohtaja Outi Lankia kertoo MTV Uutisille, että huolta herättää erityisesti akkutehtaan tuottama natriumsulfaatti. Lankia on keskustan porvoolainen kaupunginvaltuutettu.
– Natriumsulfaatti kipataan mereen, rannikkoveteen. Sinällään minulla ei ole mitään tehdasta vastaan. Hienoa, että Suomeen on tullut akkuteollisuutta, toteaa Lankia.
Lankia vertaa Haminan tehdasta Kotkan akkumateriaalitehtaaseen, josta "ei tule suunnilleen mitään päästöjä".
– Suuri määrä sulfaattia hapettomissa oloissa vapauttaa fosforia sedimentistä ja muuttuu erittäin myrkylliseksi rikkivedyksi. Päästö olisi Suomen suurin ja luultavasti koko Euroopan suurin, uskoo Lankia.
Ympäristölupapäätöksessä ei edellytetä sulfaatin poistamista Haminan tehtaan jätevesistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan sulfaattipäästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kun hankkeessa toimitaan luvan mukaisesti.
Ennen lupapäätöksen tekemistä aluehallintovirasto sai yli 400 muistutusta asukkailta, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Sulfaatin puhdistamista vaativilla muistutuksilla ei ollut vaikutusta päätökseen.
Natriumsulfaattia käytetään raaka-aineena muun muassa lannoite-, pesuaine- ja lääketeollisuudessa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan purkuvesien natriumsulfaattipitoisuudet ovat kasvava huolenaihe. VTT:n tiedeartikkelissa ehdotetaan ratkaisuksi elektrodialyysia, jonka avulla purkuveden natriumsulfaatti voidaan hajottaa ja regeneroida uusiksi, laadukkaiksi kemikaaleiksi, kuten lipeäksi ja rikkihapoksi.
VTT:n mukaan lipeä ja rikkihappo ovat arvokkaita kemikaaleja, joita tarvitaan usein teollisuuslaitoksissa.
Tarkkailuraportit katosivat
Nyt ihmetystä herättää, miksi Haminan akkutehtaan päästöjen kannalta tärkeät merialueen tarkkailuraportit ovat kadonneet netistä. Raportit olivat aiemmin nähtävillä merialueen velvoitetarkkailua tekevän Kymijoen vesi- ja ympäristö -yhdistyksen verkkosivuilla.
Päätös poistaa raportit netistä ihmetyttää Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen Outi Lankiaa. Asia on herättänyt kiivasta keskustelua muun muassa Facebook-ryhmässä Saimaa ilman kaivoksia.
– Poistetuista tarkkailuraporteista kävi ilmi, että rannikkovesi kärsii happikadosta kesäisin ja sisäisestä kuormituksesta. CNGR sen sijaan väitti hakemuksissaan, että purkuvesialue ei kärsi heikentyneestä happitilanteesta.
Kymijoen vesi- ja ympäristö -yhdistys tunnetaan entisenä vesiensuojeluyhdistyksenä, jonka perustivat 1960-luvulla kunnat ja suuret tehtaat. Yhdistyksellä on oma vesilaboratorio. Se on julkisen valvonnan alaisena oleva tutkimuslaitos.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Esa Korkeamäki ei muista yksittäisiä verkossa olleita raportteja MTV Uutisten tiedustellessa asiaa, mutta toteaa ylipäätään raporttien poistamiseen olleen syynsä.
– Raportit on otettu pois sivuiltamme yleisen turvallisuustilanteen vuoksi. Suomalaiset tyypillisesti ovat halunneet jakaa yksityiskohtaista tietoa niin paljon kuin mahdollista. Se ei välttämättä ole merialueisiin liittyen järkevää.
Lue myös: Tuore ympäristö- ja ilmastoministeri Multala kommentoi Mykkäsen ydinvoimaehdotuksia: "Pitää jatkoselvittää"
Korkeamäen mukaan yhdistyksellä ei ole velvollisuutta pitää tarkkailuraportteja verkossa, vaan "nehän ovat meiltä saatavilla kyllä entiseen tapaan".
Outi Lankia ihmettelee miten vedenlaatuun liittyvät raportit voisivat olla julkisina verkosta saatavina turvallisuusuhka Venäjän hybridivaikuttamiselle. Lankian mukaan raportit tarjoavat arvokasta tietoa kansalaisille ja faktaa eri tahoille mahdollisia lausuntoja varten.
– Pitäisikö olla enemmän huolissaan julkisena olevista merikartoista tai vaikka Google Mapsin tarjoamista tiedoista? Jos saamme tietoa vesistöjen happitilanteesta ja fosforipitoisuudesta, ei se mielestäni lisää turvallisuusuhkaa.