Rikollisuus kokonaisuudessaan on laskussa, mutta petos- ja seksuaalirikokset ovat lisääntyneet.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta katsauksesta selviää, että vaikka rikollisuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut laskusuuntainen, petosrikosten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Myös viranomaisten tietoon tulleet seksuaalirikokset ovat lisääntyneet.
Viime vuonna rikosten ja rikkomusten kokonaismäärä laski kuudella prosentilla edellisvuoteen nähden. Lasku selittyy pitkälti liikennerikosten ja -rikkomusten vähenemisellä. Seksuaalirikokset lisääntyivät 14 prosenttia, huumausainerikokset 11 prosenttia ja omaisuusrikokset neljä prosenttia. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä sen sijaan oli edellisvuoden tasolla.
Henkirikollisuuden taso on viime vuosina ollut historiallisen matala. Kuolemaan johtaneiden väkivaltarikosten taso on puolittunut kahden vuosikymmenen takaisesta tasosta. Pahoinpitelyrikosten taso nousi vuoteen 2011 asti, mutta on viime vuosina pysynyt lähes muuttumattomana. Vuonna 2019 pahoinpitelyrikosten taso oli 613 pahoinpitelyä 100 000 asukasta kohti.
Väestölle suunnattujen kyselytutkimusten perusteella suomalaisten kokeman väkivallan kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt muuttumattomana. Tilastoissa on otettu huomioon sekä viranomaisten tietoon tullut että piiloon jäävä rikollisuus.
Pääkaupunkiseudulla eniten varkaus- ja väkivaltarikoksia
Varkausrikollisuuden taso on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 lähtien. Polkupyörävarkauksien määrä lisääntyi useiden eri tietolähteiden mukaan vuoteen 2015 asti, mutta viime vuosina varkauksien kappalemäärä on niin viranomaislähteiden, vakuutusyhtiöiden kuin kyselylähteidenkin mukaan tasaantunut tai jopa vähentynyt.
Muista omaisuusrikoksista poiketen petosrikokset ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntyneet olennaisesti. Tähän on vaikuttanut erityisesti internetin välityksellä tapahtuvien petosten lisääntyminen.
Valtaosa niin sanotusta massarikollisuudesta keskittyy kaupunkimaisiin ympäristöihin. Pääkaupunkiseudulla varkausrikosten väestöön suhteutettu taso on moninkertainen maaseutumaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin, mutta myös muihin kaupunkimaisiin kuntiin nähden. Myös pahoinpitelyrikoksissa pääkaupunkiseudun rikostaso on jonkin verran korkeampi kuin muissa kaupunkimaisissa sekä maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa.
Väestöryhmien väliset erot huomattavia
Sekä pahoinpitely- että omaisuusrikokset ovat olennaisesti yleisempiä nuoremmissa ikäryhmissä, ja valtaosa rikoksista epäillyistä on tyypillisesti miehiä.
Myös uhrikokemukset ovat selvästi yleisempiä nuoremmissa ikäryhmissä. Viranomaisten tietoon tulleissa väkivaltarikoksissa miehet ovat hieman naisia useammin rikoksen uhrina, erityisesti vakavammissa väkivaltarikoksissa.
Parisuhdeväkivalta kohdistuu kuitenkin selvästi useammin naisiin. Kyselytutkimusten mukaan miesten ja naisten ero väkivaltakokemusten esiintyvyydessä on kuitenkin vähäinen, myös parisuhdeväkivallan osalta. Yleisimmissä rikoslajeissa rikollisuus on vahvasti keskittynyt pienituloisimpiin ja vähiten koulutettuihin väestöryhmiin.
Joissakin rikoslajeissa ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten edustus rikoksista epäillyistä on huomattava. Osuus on viime vuosina ollut erityisen suuri seksuaalirikoksissa. Maahanmuuttajataustaisten rikostaso on kuitenkin viime vuosina laskenut useissa keskeisissä rikoslajeissa.
Vuosina 2010–2019 maahanmuuttajataustaisten rikostaso on lähes puolittunut varkausrikoksissa ja laskenut huomattavasti myös pahoinpitelyrikoksissa. Vuonna 2019 maahanmuuttajataustaisen väestön ikävakioitu varkausrikollisuuden taso oli matalampi kuin suomalaistaustaisilla.