Toukokuussa 1918 teloitettiin 218 naista ilman oikeudenkäyntiä Hennalan sotavankileirillä Lahdessa, kerrotaan maanantaina tarkastettavassa lisensiaattitutkimuksessa.
– Kyseessä on Suomen historian suurin naismurha ja sisällissodan häpeällisin tapahtuma, leirillä näännytettyjen lasten lisäksi, sanoo tutkimuksen Lapin yliopistossa tehnyt Marjo Liukkonen.
Tutkimuksen mukaan nuorin teloitettu on ollut 14-vuotias. Teloitettujen naisten joukossa on ollut rivisotilaita ja esimerkiksi sairaanhoitajia.
– Nämä ovat olleet antautuneita aseettomia ihmisiä. Puhutaan siis sotarikoksesta.
"Tässä tapauksessa saksalaiset eivät olleet niitä pahiksia"
Liukkosen mukaan naisvankien sekä leireillä teloitettujen naisten määrästä on ollut virheellistä tietoa. Sisällissodan 61:tä vankileiriä on aiemmin tutkittu kokonaisuutena. 80 000 vangin massassa naisten kohtalo on jäänyt huomiotta. Liukkonen sanoo myös, että naisten teloitukset ovat tabu.
Aiempi tutkimus on väittänyt naisia olleen 341. Liukkosen tutkimuksen mukaan heitä oli yli 2 000.
Tutkimusta varten Liukkonen kävi läpi muun muassa 26 000 pidätyskorttia ja 11 000 vankikorttia, kuulustelupöytäkirjoja ja muistelmia.
Liukkonen kertoo, että aikaisempi tieto Hennalan leirillä teloitetuista naisista oli 104. Alkaessaan tutkia asiaa hän huomasi, ettei yhdenkään näistä henkilötietoja löytynyt vankikorteista, joiden perusteella tehtiin tilasto sisällissodan vangeista. Vasta vertaamalla pidätyskortteja aikaisempiin tietoihin kuvio alkoi selvitä.
Vankikortteihin oli saatettu kirjoittaa naisen kaatuneen huhtikuussa, mutta saksalaisten tekemissä pidätyskorteissa luki, että nainen oli pidätetty toukokuussa. Liukkonen sanoo, että tämän ristiriidan perusteella naisten ampuminen ei ollut sattumanvaraista ja tietoa tapahtumista piiloteltiin.
Toisin kuin aikaisemmin on ajateltu, naisten ampuminen oli suomalaisten projekti, ei saksalaisten, Liukkonen sanoo.
– Tässä tapauksessa saksalaiset eivät olleet niitä pahiksia.