Suomen ja Venäjän kahdenvälinen rajasopimus on linjassa muiden EU-maiden pakolaiskriisissä tekemien ratkaisujen kanssa, arvioi tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Turvapaikanhakijoita tuli talvella Lapin itärajan kautta
- Uudet liikennerajoitukset Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla tulivat voimaan sunnuntaina.
- Rajoitus kestää 180 vuorokautta. Sinä aikana rajanylityspaikkojen kautta pääsevät kulkemaan vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset sekä heidän kanssaan tai heidän luokseen matkustavat perheenjäsenet kansalaisuudesta riippumatta.
- Suomi neuvotteli asiasta sopimuksen Venäjän kanssa, koska alkuvuonna Lapin itärajan rajanylityspaikkojen kautta tuli runsaasti turvapaikanhakijoita.
- Tammi-helmikuun aikana turvapaikkaa oli Lapin rajavartioston rajanylityspaikoilla hakenut yli 1000 henkeä. Heidän joukossaan oli 31:tä kansalaisuutta. Koko viime vuonna vastaava luku oli vajaa 700 henkeä.
Tyypillistä ratkaisuille on, että ne ovat väliaikaisia, kansallisia ja asialla on kiire.
– Maat ovat ottaneet erilaisia väliaikaisia rajoituksia käyttöön juuri sen takia, että yritetään hillitä kokonaisuutta ja pelata aikaa, jotta löydetään jonkinlainen yhteinen ratkaisu.
Kahdenvälinen sopimus heijastanee sitä, että yleinen tilanne lännen ja Venäjän välillä on edelleen tiukka.
– Venäjä on ollut aika pettynyt EU:hun monella tasolla, joten tässä kohdassa erityisesti Venäjän puolelta haluttiin korostaa kahdenkeskisyyttä ja sen merkitystä, Smith arvelee.
Uusi sopimus estää rajanylityksen Sallassa ja Raja-Joosepissa muilta kuin Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta. Suomi olisi halunnut mukaan myös EU-kansalaiset mutta jousti vaatimuksesta.
– Perusperiaate on, että Venäjänkin on saatava jotakin siitä sopimuksesta. Tämä varmaan muodostui helpoimmaksi joustoksi, Smith sanoo.
Valkovenäläiset sisältyvät sopimukseen Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton vuoksi. Smith kertoo, että tätä asiasta raportoinut venäläismedia korosti.
– Se indikoi hyvin pitkälle, että Venäjä halusi muistuttaa tästä valtioliitosta sisäpoliittisesti.
Smith arvioi, että lisäksi muille Kaukasuksen ja Keski-Aasian maille haluttiin mahdollisesti näyttää, millaisia hyötyjä voi saada liitosta Venäjän kanssa.